Tuomas Särkilahden blogi: Tutkinnot ovat vain osa ammattitaitoa

Tutkinnot ovat vain osa ammattitaitoa

Kuulen usein RILin yhteisössä ja muuallakin rakennusalalla monien olevan huolissaan rakennusalan insinööriopetuksen laadusta. Huoli tuntuu kumpuavan osittain siitä, että Aalto-yliopistoon on vuodesta 2013 lähtien haettu insinööritieteiden kandidaattiohjelmaan, ei enää suoraan rakennustekniikan koulutusohjelmaan.

Insinööritieteiden kandidaattiohjelmassa on kolme hakukohdetta eli pääainetta: kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä rakennettu ympäristö. Pääaineissa on pyritty laaja-alaisuuteen ja siihen, että opiskelija saa mahdollisuuden kokeilla ja hakea omaa alaansa ennen diplomi-insinööritutkintoon johtavan pääaineen valintaa.

Joidenkin mielessä laaja-alaisuus tuntuu yhdistyvän siihen, että kun opiskelija valmistuu, hänellä ei ole riittävän syvää osaamista yhdestä tai muutamasta erikoisalasta. Näin hän ei olisi yhtä valmis työnantajien palvelukseen kuin aikaisemmin rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet.

Koulusta valmistunut ei ole valmis

Olen sitä mieltä, että kukaan ei ole korkeakoulusta valmistuessaan täysin valmis työelämään, eikä voikaan olla. Työelämään tulee ihmisiä, joille korkeakoulu on antanut tietynlaisen perustason osaamisen ja opettanut oppimisen taidon, mutta muu opitaan käytännön töissä ja työnantajan perehdytyksessä ja jatkokoulutuksissa.

On tietysti ymmärrettävää, että Suomessa toteutetut korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin kohdistuneet leikkaukset herättävät huolta siitä, onko opetuksen taso kenties laskenut. Työnantajien on kuitenkin aivan turha potkia tutkainta vastaan ja harmitella jo tapahtuneita leikkauksia – sen sijaan on paljon fiksumpaa ottaa itse vastuuta siitä, että tarjoamme nuorille työelämävalmiuksia ja kannamme itse osan heidän kouluttamisensa vastuusta.

Skanska, jota itse edustan, ei ole ainoa yritys, joka tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Otan nyt kuitenkin esimerkkini Skanskasta, koska tunnen ja tiedän parhaiten sen, mitä meillä tehdään. Meillä on jo 13. vuosi menossa korkeakouluopiskelijoille suunnatussa Oppiva-harjoitteluohjelmassamme. Siinä opiskelijat saavat kosketusta työelämään kesäharjoittelun ja koulutuspäivien kautta. Oppiva-opiskelijat tekevät meille myös opinnäytetyönsä. Joidenkin oppilaitosten kanssa suunnittelemme ja toteutamme yhdessä tutkintoon sisällytettäviä kursseja, joista saa opintopisteitä. Tällaisiin ohjelmiin ja kursseille osallistuminen meillä ja muualla antaa opiskelijoille heidän kaipaamiaan työelämävalmiuksia.

Opiskelijat tarvitsevat reaalimaailman haasteita ratkottavakseen

Miten sitten professorit suhtautuvat yritysten omiin koulutuspyrkimyksiin? Käsitykseni on, että heidän ja monien työnantajien välillä käydään hyvää vuoropuhelua opetuksen sisällöistä, painotuksista ja kehittämisestä. Professorien mielestä opiskelijoiden on hyvä saada opinnäytetöilleen aiheita, jotka liittyvät työnantajien käytännön ongelmien ratkomiseen.

Meillä Skanskassa järjestetään pari kertaa vuodessa opinnäytetyöpäivä, jossa tietty otos opiskelijoista esittelee opinnäytetöidensä tuloksia johto- ja asiantuntijakaartillemme. Viimeksi päivä järjestettiin kesäkuussa, ja tupa oli täysi: yleisöä oli viitisenkymmentä henkeä, ja he tekivät opiskelijoille näiden töistä myös tiukkoja kysymyksiä. Mukana olleet professorit antoivat hyvää palautetta siitä, että opiskelijoiden työt aidosti kiinnostivat yleisöä ja opiskelijat saivat kokeilla siipiään reaalimaailman haasteiden parissa.

Muihinkin rakennusalan ammattilaisiin kuin diplomi-insinööreihin pätee se, että työelämän kanssa pitää päästä kosketuksiin riittävän varhaisessa vaiheessa opintoja. Ammattikoulussa alaa opiskelevat tarvitsevat oikeita, nykyaikaisia työmaita, jotka ovat valmiita ottamaan heidät vastaan ja tutustuttamaan heitä rakentamiseen. Olen tästä helmikuussa 2017 kirjoittanutkin. Lisäksi oppisopimus on hyvä tapa lisää yhdistää ammattiopistossa opiskelu ja rakennusalan kesätyöt.

Oppiminen lisää työhyvinvointia

Kukaan meistä ei ole työelämässä oikeastaan koskaan valmis. Oppimista tapahtuu ja pitäisikin tapahtua jatkuvasti. Parhaimmillaan työelämässä oppiminen tuottaa suurta motivaatiota, hinkua tietää lisää, onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta lisää työhyvinvointia. Kouluunkin voi myöhemmin työuran varrella palata jatkamaan ja syventämään osaamistaan, jos siltä tuntuu.

Oppilaitosten ja työnantajien yhteistyöllä varmistetaan opiskelun entistä suurempi mielekkyys ja merkityksellisyys sekä opiskelijoille että työnantajille. Niiden, jotka ovat huolissaan opetuksen laadusta, kannattaisi miettiä sitäkin, mitä ovat itse sen hyväksi viime aikoina tehneet.

Tuomas Särkilahti
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n hallituksen puheenjohtaja



Takaisin edelliselle sivulle