RIL-Palkinto 2013: Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus

to 14. marraskuuta 2013 16.30.00

Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus yhdistää suomalaisen arkkitehtuurin ja laivarakentamisen huippuosaamisen

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2013 voittaja on Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus Katajanokalla. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri julkisti voittajan 14.11. Kiinteistöt 2013 -tapahtumassa Helsingissä todeten, että hankkeessa on lähdetty rohkeasti toteuttamaan uutta ajattelua ja laivanrakennustekniikkaa toimistorankentamiseen, se tuo esiin suomalaista osaamista kansainvälisesti ja sillä voi olla potentiaalia vientituotteena. Kohde yhdistää ensimmäistä kertaa suomalaisen arkkitehtuurin ja laivarakentamisen huippuosaaminen aivan ennennäkemättömällä tavalla, sanoi Tuula Teeri.

Arctia Shipping on rakennuttanut Helsingin Katajannokan Merikasarmin laiturin yhteyteen jäämurtajatoiminnan maahenkilökunnan käyttöön kaksikerroksisen, kelluvan kansilastiponttonin päälle sijoittuvan toimistorakennuksen. Hankkeeseen kuului myös laiturin rakenteiden ja teknisten järjestelmien uusiminen ja päivittäminen.

Arctian tavoite oli siirtää maahenkilökunnan toimitilat lähemmäksi laivojen päätukikohtaa ja ydintoimintojaan. Alussa tutkittiin perinteistä uudisrakentamisen mahdollisuutta rannassa ja muita tilavaihtoehtoja. Ajatus kelluvasta toimistosta syntyi offshore-liiketoiminnasta tuttujen kelluvien toimisto- ja asuntomoduulien pohjalta. Tätä ei ole koskaan kokeiltu arktisissa olosuhteissa, mutta osapuolet ottivat haasteen innolla vastaan. (Kuva Mika Huisman)

Alusta lähtien oli selvää, että kohde tulee olla sekä rakennusteknisesti että kaupunkikuvallisesti vaativa. Hankkeeseen liitettiin heti alussa laivarakennusalan ja erikoisrakentamisen asiantuntijat Shippax Oy:n johdolla sekä Arkkitehtitoimisto K2S, joka tunnetaan jo uraauurtavasta uudesta arkkitehtuuristaan useammassa kohteessa Helsingin keskustassa.

Helsingin kaupungin kaupunginsuunnitteluvirasto ja rakennusvalvonta totesivat, että kohteen rakentaminen vesialueelle vaikuttaa aina merkittävästi kaupunkikuvaan, mutta hyvällä suunnittelulla rakennus on pystytty sovittamaan erittäin hyvin kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Rakennuskohteessa talorakentaminen yhdistyy laivarakentamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennus liikkuu valmiinakin kaikkiin eri suuntiin.

Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota materiaalivalintoihin, tunnussanoilla ”robust” ja ”laivamainen”. Rakentaminen tapahtui lähes kokonaan telakkaolosuhteissa (WSY Shipyard ja STX-Arctech Helsingin telakalla) jossa terveys-, ympäristö-, turvallisuus- ja laatunäkökohdat ovat kansainvälisten laivarakentamisen standardien mukaiset. Itse talon rakentaminen ponttonin päällä tapahtui talvella lämpimässä telakkahallissa, jossa ei tarvinnut huolehtia sääsuojien rakentamisesta tai lumen kolauksesta. Talon rakentaminen ponttonin kannelle kesti vain noin 6 kk.

Pääurakoitsija käytti kohteessa paljon työvoimaa, joiden työkokemus perustuu maailmanmainetta keränneiden loistoristeilijöiden rakentamiseen. Rakentamisen laatu onkin rakennuksessa huippuluokkaa.

Kuvassa vasemmalta Helena Soimakallio, RIL, Mikko Summanen, Kimmo Lintula, Niko Sirola, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Kari Patrakka, Arctia Shipping Oy, Frej Werner, Ramboll Finland Oy,  Kari Hurme, Oy Shippax Ltd ja Antti Siintola, ATL Rakennushuolto Oy. (Kuva Adolfo Vera)

Toteutus:

Rakennuttaja
Arctia Shipping Oy
Tekninen johtaja Kari Patrakka

Rakennuttajakonsultti
Ramboll Finland Oy
Yksikönpäällikkö Frej Werner

Pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto K2S Oy
Arkkitehti Mikko Summanen, pääsuunnittelija
Arkkitehti Kimmo Lintula
Arkkitehti Niko Sirola

Rakennesuunnittelu
Insinööritoimisto Eero Kotkas

Pääurakoitsija
Oy Shippax Ltd
Toimitusjohtaja Tapio Kordelin

Sivu-urakoitsija
ATL Rakennushuolto Oy
Antti Siintola

Valvoja ja työturvallisuuskoordinaattori
Jyri Savolainen, Ramboll Finland Oy

Kilpailun toisen sijan jakoivat Suomen luontokeskus Haltia ja Tammerkosken pato ja patomuurit

Suomen luontokeskus Haltia

Haltian erityisinä ansioina Tuula Teeri mainitsee innovatiiviset ratkaisut ekologisessa puurakentamisessa, se antaa kasvot suomalaiselle rakentamiselle. Luontokeskus on myös saavuttanut suuren suosion kävijöiden keskuudessa.

Luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen kokonaan massiivipuusta tehty julkinen rakennus, jossa puuta on käytetty kaikessa rakentamisessa kantavista rakenteista verhoiluun asti. Haltian tilat ovat erittäin monikäyttöiset, joustavat ja muunneltavat, ja huippumodernin teknologian ansiosta Haltia on oman alansa ekologisimpia ja energiatehokkaimpia rakennuksia. (Kuvassa Timo Kukko, Nuuksiokeskus Oy ja Jouko Tanskanen, Insinööritoimisto Tanskanen) (Kuva Adolfo Vera)

Tärkeänä ekologisuuden tavoitteena on energiaomavaraisuus, joka toteutettiin rakennuksen katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla ja peruskallioon lämpöä säilövillä 300 metriä syvillä porakaivoilla, jotka tehtiin viereiselle parkkipaikalle. Aurinkoenergiaa ja maaperän geoenergiaa hyödyntävät ratkaisut tekevät Haltiasta lämmityksen osalta 75-prosenttisesti ja jäähdytyksen osalta sataprosenttisesti omavaraisen.

Taloudellisesti toteutuksen onnistumiseen ovat merkittävimmin vaikuttaneet käyttäjän, arkkitehdin sekä toteuttajien yhteistyö. Tämän yhteistyön tuloksena kukin toiminto ja siihen tarvittava tila on analysoitu tarkasti. Suurin säästövaikutus saatiin jakamalla talotekniikka kahteen eri tilaan yhden ison keskitetyn sijasta. Kun ravintolan ja ylimpien kerrosten tarvitsemat talotekniset tilat sijoitettiin niiden lähelle näyttelysaliksi suunniteltuihin tiloihin, päästiin eroon suurista pystykanavista. Käyttökustannusten aleneminen saatiin matalampien rakennuskustannusten kaupanpäällisenä.

Toteutus:

Rakennuttaja
Nuuksiokeskus Oy
Johtaja Timo Kukko

Rakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala, Metsähallitus

Pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Professori Rainer Mahlamäki

Pääurakoitsija
YIT Rakennus Oy
Vastaava työnjohtaja Ari Kuusisto

Rakennuttajakonsultti
Pöyry CM Oy
Projektin johtaja Juha Välikangas

Rakennesuunnittelu
Insinööritoimisto Tanskanen
Insinööri Jouko Tanskanen

Geosuunnittelu: Geotek Oy
LVIA-suunnittelu: Projectus Team
Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Stacon Oy

Tammerkosken pato ja patomuurit

Tammerkosken pato ja patomuurit on korjattu laajasti vuosina 2005 – 2013. Hankekokonaisuus sisälsi yläkosken kaikkien muurirakenteiden uusimisen, uuden padon ja sen yläpuolella olevan kevyen liikenteen sekä huoltosillan rakentamisen. Lisäksi vahvistettiin Vapriikin museorakennuksen perustukset ja uusittiin keskikosken läntinen reunamuuri (Frenckellin muuri). Työ on ollut erittäin monipuolinen ja vaativa sekä suunnittelun että itse rakentamisen osalta. Tuula Teeri korostaa myös hankkeen suurta kulttuurihistoriallista arvoa ja kaupunkikuvallisesti upeaa lopputulosta.

Tampereen kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevat Tammerkosken yläkosken vanhat padot on rakennettu pääosin 1910- ja 1920-luvuilla. Patojen ja muurien kunnon, vanhentuneen tekniikan ja kasvaneiden patoturvallisuusvaatimusten vuoksi padot päätettiin vuonna 2005 rakentaa uudelleen. Alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi tulva- ja voimalaitoskanavien reuna- ja rantamuurit rakennettiin aikaisempien muurien näköisiksi asentamalla verhouskivetkin entisille paikoilleen, kuitenkin nykyaikaista rakentamistekniikkaa käyttäen. (Kuvassa yllä vasemmalta Seppo Tattari, Tampereen Energiantuotanto Oy, Paavo Hassinen, Insinööritoimisto Pontek Oy ja Sami Rantala, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy) (Kuva Adolfo Vera)

Vanhojen muurien kanssa samanaikaisesti rakennetut, ja nyt kunnostetut Finlaysonin ja Tampellan voimalaitokset tuottavat vesivoimalla uusiutuvaa energiaa. Kaupungin ydinkeskustassa patoturvallisuus korostuu, ja uusien patoporttien nopea - pienimmillään kahdessa minuutissa tapahtuva - sulkemismahdollisuus on tärkeä turvallisuustekijä.

Yläkosken alueen lähes alkuperäisen ilmeen palautuminen on myös tärkeä ympäristö- ja viihtyvyysasia. Vapriikin museorakennuksen ja sen ympäristön rakentaminen uusine kulkuväylineen ja terasseineen yhdessä museorakennuksen säilyttämisen kanssa korostavat alueen pitkää teollista historiaa. Historiallinen aluekokonaisuus on kaupunkiympäristön, ja siten kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta oleellista.

Kokonaisuus on sisältänyt kalliorakentamista, kivirakentamista, teräsbetoni- ja teräsrakentamista, korjausrakentamista, hydrauliikkaa ja sähkö- ja säätötekniikkaa. Eri osapuolien yhteistyö onkin ollut hankkeen onnistuneen toteutuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Toteutus:

Rakennuttaja
Tampereen kaupunki
Rakennuttajainsinööri Petri Kantola
Tampereen Energiantuotanto Oy
Seppo Tattari

Pääsuunnittelija
Insinööritoimisto Pontek Oy
Pääsuunnittelija, dipl.ins. Juhani Hyvönen

Pääurakoitsija
Insinööritoimisto Seppo Rantala
Toimitusjohtaja Sami Rantala
Reino Humaljoki

Rakennesuunnittelija
Insinööritoimisto Pontek Oy
Dipl.ins. Paavo Hassinen
Dipl.ins. Esa Paavola
Arkkitehti Hanna Hyvönen

Hydrauliikkaa
Etteplan Oy
Risto Hakkarainen

Kalliosuunnittelu
Oy Rockplan Ltd
Guido Nuijten

Geotekniikka
Insinööritoimisto Arcus Oy
Dipl.ins. Jaakko Heikkilä

***

RIL-Palkinnon aikaisemmat voittajat

Kyläsaaren puhdistamo (1972), Mansikkakosken silta (1974), Loviisan voimalaitos (1977), Färjsundin silta (1981), Baghdad Conference Palace (1984), Kostamus-projekti (1986), Kaisaniemenkatu 1 (1988), Jätkänkynttilä (1990), Karhunkorven betonitie (1992), Tähtiniemen silta (1994), Porvoon kaupungintalon oikaisu (1996), Suomenojan typenpoistolaitos (1998), Kämp Galleria ja Hotelli Kämp (1999), Sibeliustalo (2000), Liikenteen simulointiohjelma HUTSIM (2001), Kiinteistö Oy St Erikin perustusten vahvistaminen (2002), Pääkaupunkiseudun Jokerilinja (2003), Joensuun Areena (2004), Asunto Oy Arabian Kotiranta (2005), Oulun rakennusvalvonnan laatuprojektit (2006), Mera-energiatehokas kerrostalojärjestelmä (2007), Vuosaaren satama ja liikennejärjestelyt (2008), Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo - Lämpöpumppulaitos ja biokaasulaitos (2009), Kempeleen ekokylä (2010), Helsingin Musiikkitalo (2011), Auroran silta Helsingissä (2012)

Palaa edelliselle sivulle