RIL-Palkinto 2014: Kastellin monitoimitalo Oulussa

to 13. marraskuuta 2014 15.30.00

Kastellin monitoimitalo Oulussa näyttää tietä tulevaisuuden koululle

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2014 voittaja on Kastellin monitoimitalo Oulussa. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajan 13.11. Säätytalolla Helsingissä todeten, että Kastellin tilojen suunnittelussa on hyödynnetty pedagogiikan erikoisasiantuntemusta. Katse on suunnattu kauas: millaisessa ympäristössä opitaan ja toimitaan nyt, entä 10 vuoden kuluttua? Kastellin monitoimitalo näyttää, mihin suuntaan opetusrakennuksia Suomessa on syytä kehittää, sanoi Pekka Soini.

Kastellin monitoimitalo heräsi eloon elokuussa, kun noin 1 500 lasta ja nuorta aloitti uudessa opinahjossaan. Oulun ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tilahanke on monipuolinen oppimis-, harrastus-, ja kulttuurikeskus, joka palvelee koko kaupungin asukkaita taaperosta täysi-ikäiseksi. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio)

Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Tilojen yhteenlaskettu bruttoala on noin 24 000 neliömetriä ja huoneistoala vajaat 16 000 neliömetriä.

Monitoimitalo on Oulun kaupungin ensimmäinen tilahanke, joka on toteutettu elinkaarimallilla. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Tämän lisäksi Lemminkäisen elinkaarihankkeita varten perustama projektiyhtiö Lemminkäinen PPP Oy vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta aina vuoteen 2039 asti.

Hankkeen kokonaisarvo on noin 86 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus oli noin 46 miljoonaa euroa.

Rakennus on jaettu käyttötarkoituksen mukaan neljään lohkoon, joista kullakin on oma pastellinsävyinen teemavärinsä. Yhteistä tilaa on aula, jonka sisäarkkitehtuuria hallitsevat 22 paikalla valettua sienen muotoista betonipilaria.

Kastellissa energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien. Hankeohjaus perustui tavoiteltujen elinkaarikustannusten saavuttamiseen. Koska pääosa teknisistä ratkaisuista on muodostettu jo hankkeen kilpailuvaiheessa, tuli suunnittelun ohjauksen tärkeimmäksi tehtäväksi tavoiteltujen käyttökustannusten saavuttaminen. Kohteessa onkin suosittu energiatehokkaita, helposti ylläpidettäviä ja riskittömiä ratkaisuja, joiden avulla on pyritty varmistamaan elinkaarikustannusten pysyminen edullisina.

Soini kiitteleekin kokonaisuuden hyvää hallintaa, mikä heijastuu myös kohteen ympäristöluokitukseen: ”Tilaajan vaatimuksena oli LEED SILVER -taso. Kohteen suunnitelmien kehityksessä todettiin kuitenkin potentiaali saavuttaa parempi LEED GOLD luokitustaso. Kastelli saikin Gold-tason LEED for Schools –sertifikaatin ensimmäisenä kouluna Pohjoismaissa.”

Toteutus:

Tilaaja: Oulun kaupunki / Liikelaitos Oulun Tilakeskus
Rakennuttaja: Lemminkäinen Talo Oy
Pääurakoitsijat: Lemminkäinen Talo Oy ja Lemminkäinen Talotekniikka Oy (LVIS)
Palvelutuottaja: Lemminkäinen PPP Oy
Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
Elementtisuunnittelu ja –toimitukset: Rajaville Oy
LEED-luokitus ja energiatehokkuuden ohjaus: Green Building Partners Oy.

Jaetulle toiselle sijalle tulivat: E18 Koskenkylä – Kotka -moottoritie ja Göstan paviljonki, Serlachius-museo

Sujuva sininen tie

Sujuvammin, turvallisemmin, nopeammin ja ilman ruuhkia taittuu tulevaisuudessa matka Koskenkylän ja Kotkan välillä. Uusi moottoritie on syyskuun alusta lähtien palvellut henkilö- ja tavaraliikennettä osana Suomen tärkeintä ja vilkkainta kansainvälistä tieyhteyttä.

E18–hankkeessa valtatie 7 rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Yhteensä 53 kilometriä pitkän moottoritien rakentaminen sisälsi kokonaan uutta tietä yhteensä 36 kilometriä, jonka lisäksi moottoriliikennetietä muutettiin moottoritieksi 17 kilometrin matkalla. Hankekokonaisuuteen kuului moottoritien ohella 19 kilometriä kevyen liikenteen yhteyksiä ja 52 kilometriä muita liikennejärjestelyitä. (Kuva: Liikennevirasto)

Hankkeen toteutusmuodoksi valittiin elinkaarimalli. Aidon PPP (Public Private Partnership) –hankkeen tapaan tieyhtiön huolehti myös rakennustyön edellyttämän rahoituksen hankkimisesta. Lainoittajina toimivat Euroopan Pohjoismaiden investointipankkien ohella Pohjola Pankki. Liikennevirasto alkoi maksaa tiestä palvelumaksua vasta, kun tieosuudet avattiin liikenteelle.

Soini huomauttaa, että laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteutettu hanke on erinomainen osoitus siitä, että uudenlaiset yhteistyö- ja rahoitusmallit toimivat.

Koskenkylän ja Kotkan välinen moottoritie on Suomen pisin yhtenäinen esteettisesti suunniteltu tieosuus. Taiteen ja muun tie-estetiikan avulla on muodostettu elementtejä, jotka rytmittävät ajoa ja toimivat opasteina lisäten ajoturvallisuutta. Väylän taideteokset on integroitu moottoritien kiinteisin rakenteisiin, kuten siltapilareihin ja meluesteisiin. Lisäksi maisemallisesti keskeisten kohteiden melusuojaus esimerkiksi vesistöylityksissä, on tehty kokonaan läpinäkyvästä kierrätysmateriaalista. Väylälle on valittu myös oma tunnusväri, joka on sininen.

Toteutus:

Tilaaja: Liikennevirasto
Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy
Palveluntuottaja: Tieyhtiö Valtatie 7 Oy
Rakentaja: Työyhteenliittymä Pulteri, jonka osapuolina ovat YIT Rakennus Oy ja Destia Oy.
Suunnittelu: KoLoKo-konsultit, jonka muodostavat Ramboll Finland Oy, Sito Oy ja Destia Oy.

Göstan paviljonki on kosmopoliitti puurakennus

Serlachius-museon mittava laajennusosa Göstan paviljonki avattiin yleisölle kesällä 2014. Historiallisen Joenniemen kartanon puistoon rakentunut 135 metriä pitkä uudisrakennus osoittaa, että puu soveltuu erinomaisesti modernin ja vaativan kulttuurirakennuksen materiaaliksi. Palkintoperusteluissaan Tekesin pääjohtaja Pekka Soini toteaa, että rakennus tuo esimerkillään puurakentamista hyväksyttäväksi kaikkein korkeimman vaatimustason rakentamiseen.

Uudisrakennus on toteutettu kansainvälisen suunnittelukilpailun perusteella. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö avasi joulukuussa 2010 yleisen suunnittelukilpailun, johon saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta. (Kuva: Serlachius museot Pedro Pegenaute)

Voittajaksi valittiin Barcelonassa toimivan MX_SI:n Architectural Studion suunnitelma ”Parallels”. Voittotyön suunnitteli arkkitehtikolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida. He saivat suunnitelmastaan sittemmin myös merkittävän arkkitehtuuripalkinnon Espanjassa. Barcelonalaisten arkkitehtien tukena arkkitehtisuunnitelman jatkotyöstämisessä toimi suomalainen Huttunen Lipasti Pakkanen Arkkitehdit Oy.

Sekä rakennuttajana toiminut Serlachiuksen taidesäätiö että suunnittelijat halusivat kunnioittaa suomalaista metsää ja Serlachiuksen paperiteollisuussuvun perinteitä, joten rakennusmateriaaliksi valikoitu puu. Paviljongissa on käytetty puuta rungon lisäksi julkisivuverhoiluissa, sisäseinissä, alakatoissa ja lattioissa. Laajennuksen välipohjat on tehty betonista, jotka on liitetty innovatiivisilla teräskonsoliliitoksilla puiseen tukirankaan. Liitostapa on kehitetty varta vasten paviljonkia varten, eikä vastaavaa ole tiettävästi käytetty missään muualla maailmassa.

Paviljongin sopeuttamisessa kartanomiljööseen ja ympäröivän puistoon paneuduttiin hankkeessa erityisen huolellisesti. Liki kuusikertaa vanhaa kartanoa suurempi uudisrakennus alkaa vanhan kartanon vierestä laskeutuen matalana, maaston muotoja myötäilevänä kaarena kohti järven rantaa. Rakennusmassa sulautuukin saumattomasti kartanon puistoon ja miljööseen.

Onnistunut kokonaisuus on saanutkin laajasti julkisuutta niin koti- kuin ulkomaisissakin arkkitehtuuri-, rakentamis- ja ympäristöjulkaisuissa.

Toteutus:

Tilaaja/Rakennuttaja: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Pääsuunnittelija: MX_SI architectural studio
Suomalainen pääsuunnittelija: Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy
LVI-suunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy
Sähkösuunnittelu: Sähkötekniikka Kari Siren Oy
Palotekninen suunnittelu: Pöyry Finland Oy
Geosuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Maisemasuunnittelu: Maisemasuunnittelu Hemgård
Pääurakoitsija: Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy

***

Lisätiedot
Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@ril.fi

***

RIL-Palkinto

RIL-Palkinto myönnetään vuosittain rakennuskohteelle, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista joko uutta kehittämällä tai olemassa olevaa tietoa luovasti soveltamalla sekä kiinnitetty tekniikan ohella huomiota taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristönäkökohtiin. RIL-Palkinnolla on annettu tunnustusta rakennusinsinöörien osaamiselle vuodesta 1972 lähtien. Kilpailun järjestää RIL. Rakennusalan asiantuntijoista ja median edustajista koostuva raati valitsee tehtyjen kilpailutyöehdotusten joukosta kolme finalistia, joiden joukosta lopullisen valinnan teki vuonna 2014 Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

RIL-Palkinnon aikaisemmat voittajat

Kyläsaaren puhdistamo (1972), Mansikkakosken silta (1974), Loviisan voimalaitos (1977), Färjsundin silta (1981), Baghdad Conference Palace (1984), Kostamus-projekti (1986), Kaisaniemenkatu 1 (1988), Jätkänkynttilä (1990), Karhunkorven betonitie (1992), Tähtiniemen silta (1994), Porvoon kaupungintalon oikaisu (1996), Suomenojan typenpoistolaitos (1998), Kämp Galleria ja Hotelli Kämp (1999), Sibeliustalo (2000), Liikenteen simulointiohjelma HUTSIM (2001), Kiinteistö Oy St Erikin perustusten vahvistaminen (2002), Pääkaupunkiseudun Jokerilinja (2003), Joensuun Areena (2004), Asunto Oy Arabian Kotiranta (2005), Oulun rakennusvalvonnan laatuprojektit (2006), Mera-energiatehokas kerrostalojärjestelmä (2007), Vuosaaren satama ja liikennejärjestelyt (2008), Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo - Lämpöpumppulaitos ja biokaasulaitos (2009), Kempeleen ekokylä (2010), Helsingin Musiikkitalo (2011), Auroran silta Helsingissä (2012), Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus (2013).

Palaa edelliselle sivulle