ROTI 2017 -raportti julkistettiin 14.3.2017

ke 15. maaliskuuta 2017 15.19.00

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 -raportti luovutettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 14.3.2017 Säätytalolla Helsingissä.Voit katsoa julkistamistilaisuuden videotaltionnin täältä.

Kuudennen ROTI-arvioinnin keskeinen viesti on, että rakennetun omaisuuden tila on Suomessa valtaosin tyydyttävä, mutta kunnossapidon laiminlyönnit, korjausten lykkääminen sekä alueiden eriarvoistuminen kiihdyttävät korjaus- ja muutosvelan kasvua. Korjausvelasta aiheutuu kansataloudelle vuosittain yli 3,4 miljardin euron lisäkustannus, mikä on noin 1300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.

Korjausvelka kasvaa edelleen

Rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30 – 50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön on syntymässä nopeasti muutosvelkaa, jolla tarkoitetaan investointeja, joilla rakenteet ja järjestelmät saadaan uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään osin riittämätöntä, minkä seurauksena rakennetun omaisuuden rapautuminen kiihtyy. Rakennusten, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien ylläpidon puutteet lisäävät riskejä ja nostavat korjauskustannuksia entisestään.
Puutteista aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia menetyksiä

Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti osana ROTI-hanketta rakennetun omaisuuden nykytilan synnyttämiä taloudellisia menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia. Lisäksi selvitettiin ehdotettujen toimenpiteiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Kunnossapidon vajeeksi on arvioitu vuositasolla 12 % kestävään tasoon verrattuna. Vajauksen vuoksi menetetyn liiketoiminnan arvo on kymmenen vuoden aikana 57 miljardia euroa.

Kansantalouden ja elinkeinoelämän menetyksen heijastuvat suoraan työllisyyteen. Suoriksi ja välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu vuositasolla jopa 39 000 työpaikkaa, mikä vastaa noin kahden prosenttiyksikön vaikutusta työllisyysasteeseen.


Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia. Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannusvaikutus on noin 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 1 300euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.

Panostukset palautuvat moninkertaisina

Laskelmien mukaan korjausvelan hoitoon tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 16 miljardin euron panostus. Investoinnin tuottamat taloudelliset hyödyt olisivat samaan aikaan arviolta 34 miljardia euroa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa vipusuhde on vieläkin suurempi. Seurannan mukaan yritykset sijoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaan keskimäärin kaksi euroa jokaista julkista tukieuroa kohden. Kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan kaksinkertaistamiseksi yhteen prosenttiin alan liikevaihdosta riittäisi näin ollen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys julkiseen T&K-rahoitukseen.

Rakennetulla ympäristöllä ja sen laadulla on suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Rakennettu omaisuus muodostaa valtaosan kansanvarallisuudestamme ja siihen kohdistuu suurin osa vuotuisista kiinteistä investoinneista. Kiinteistö- ja rakennusala on lisäksi merkittävä työllistäjä. Hoitamalla rakennettuun omaisuuteen kertynyttä korjausvelkaa voimme siten parantaa kansakunnan ja ympäristön hyvinvointia.

Rakennetun omaisuuden tila valtaosin tyydyttävä

Rakennetun omaisuuden nykytilalle ROTI 2017 -hankkeen kuusi asiantuntijapaneelia antoivat seuraavat kouluarvosanat: rakennukset 7, liikenneverkot 7+, yhdyskuntatekniikka 7½, digitaaliset ratkaisut 6 ½, koulutus ja kehitys 6½ sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide 7+.

Liikenneverkkojen arvosana nousi, rakennusten ja yhdyskuntatekniikan säilyi ennallaan, mutta koulutuksen ja kehityksen sekä digitaalisten ratkaisujen arvosanat heikkenivät edelliseen, vuonna 2015 tehtyyn arvioon verrattuina. Liikenneverkkojen myönteiseen kehitykseen vaikutti erityisesti se, että valtion liikenneväylien korjausvelkaa on ryhdytty hoitamaan tavoitteellisesti.

Paneelit antoivat yhteensä 100 toimenpidesuositusta, joiden tavoitteena on rakennusten laatuongelmien ratkaiseminen, liikenneinfrastruktuurin pitkäjänteinen kehittäminen, yhdyskuntatekniikan toimivuuden parantaminen, rakennetun ympäristön T&K-toiminnan ja koulutuksen lisääminen, tieto-omaisuuden avoimuuden ja käytön lisääminen sekä kestävän rakennetun ympäristön luominen.

Lisätietoja:
ROTI 2017 -projektisihteeri Helena Soimakallio, 040-550 7706, helena.soimakallio@ril.fi
ROTI 2017 viestintävastaava Henriikka Hellström, 040-554 8857, henriikka.hellstrom@ril.fi
Raporttimateriaalit: www.roti.fi

Seuraa ROTIa myös verkossa!
Blogit: https://roti2017.wordpress.com
Twitter: http://twitter.com/2017ROTI
FB: http://facebook.com/ROTI2017
Web: http://www.roti.fi

Palaa edelliselle sivulle