Tekniikkaryhmät

Tapahtunutta

RIL RR-tekniikkaryhmä tutustui suomalaisten Venäjä-vientiin 10.-11.5.2012

RR-tekniikkaryhmän 35-hengen Pietari-matka 10.-11.5. alkoi Venäjä-seminaarilla Huutokonttorissa. Kokemuksiaan ja näkemyksiään Venäjä-viennistä esittivät vientijohtaja Juha Lehtonen (KVA, arkkitehtikokemuksia), sektorijohtaja Pekka Narinen (Finnmap Consulting Oy, rakennesuunnittelijakokemuksia), projektikehitysjohtaja Juha Virtanen (Lemminkäinen Oy, urakoitsijanäkemyksiä) ja kehityspäällikkö Juha-Pekka Smolander (Ruukki Oy). Yleisö sai kuulla mielenkiintoisia näkemyksiä mm. Venäjä-projektien viranomaiskäytännöistä, toimintakulttuurista, yhteistyömuodoista, projektikäytännöistä sekä rakentamistavoista.

Kauppakeskushanke Pearl Plaza
Pietari-ekskursion (meno laivalla, paluu junalla) ensimmäinen kohde perjantaina oli SRV:n Pietarin lounaispuolella sijaitseva kauppakeskushanke Pearl Plaza, jonka esittelivät projektipäällikkö Olavi Hyytiä (SRV) ja rakennesuunnittelija Pekka Narinen (Finnmap Consulting Oy). Isännät kertoivat avoimesti hankkeeseen liittyvistä vaiheista ja onnistumisen edellytyksistä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 150 M€, josta SRV:n rakennusurakan osuus on n. 130 M€. Laajuus on 86 000 m2. Rakennuksen runko on pääosin paikalla valettu (osittain jännitetty), kattorakenne teräsrunkoinen. Liiketilojen lisäksi tiloihin tulee ravintolamaailma, elokuvateattereita, vapaa-ajan tiloja ym. SRV:n kumppanina (SRV on myös osaomistaja) on kiinalainen rakennusliike, joka on läheisyyteen rakennuttamassa 20 000 hengen asuinalueen osana laajaa Baltic Pearl-hanketta.

Nokian Renkaiden tuotantolaitos
Seuraavana kohteena oli Vsevolozhskissa Nokian Renkaiden tuotantolaitos, jonka löytäminen laitoksen koosta huolimatta vaikutti olevan bussinkuljettajalle ylivoimainen tehtävä. Kun lopulta pääsimme perille, oli ryhmää vastassa rakentamisen johtaja Mika Kärkkäinen (Otaniemen kasvatti), joka esitteli tehtaan taustaa, toimintoja, toteutettuja hankkeita sekä tulevia laajennuksia. Hankkeissa ovat olleet mukana suomalaisina osapuolina mm. Lemminkäinen, Etteplan ja KPM-Engineering. Tehdas on kooltaan n. 10 ha ja valmistaa päivässä 35 000 rengasta 3-vuorotyössä. Renkaat ovat vain ns. prime-luokkaa ja erityisesti nastarengas on tärkeä tuote. Yhtiöllä on myös omaa asuntotuotantoa, joka tuottaa työntekijöille laadukasta ja viihtyisää asuinympäristöä. Nokian Village olikin matkamme seuraava kohde, jossa saimme tutustua valmistuneisiin rakennuksiin ja menossa olevaan rakennustyömaahan. Kun ryhmäämme oli sopivasti ravittu paikallisessa ravintolassa, olikin aika kiittää isäntää mainiosta käynnistä ja suunnata kohti Suomen asemaa ja siellä odottavaa Allegro-junaa.

Matka antoi osallistujille hyvän kuvan siitä, miten suomalaiset pärjäävät Venäjän rakentamismarkkinoilla: hyvillä yhteistyökumppaneilla, paikallistuntemuksella, viranomaisprosessin hallinnalla, luotettavuudella, syvällä asiantuntijuudella, rehellisyydellä sekä pitkäjänteisyydellä ja sitkeydellä.

Korkeat rakennukset Suomessa – miksi, minne ja miten? 17.11.2011

Tilaisuuden esitelmät löytyvät linkeistä alla.

Tilaisuuden avaus, Markku Varis, Finnmap Consulting Oy, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmän johtoryhmän puheenjohtaja
Helsingin kaupungin korkean rakentamisen kehittämishanke
Tulosten yleisesittely, Risto Levanto, Helsingin rakennusvalvontavirasto
Rakennetekniset ohjeet, Jyri Savolainen, Ramboll Oy
Helsingin kaupungin kehittämien alustavien ohjekorttien linkit eivät toimi ppt-tiedostossa, mutta ne löytyvät osoitteesta http://www.uuttahelsinkia.fi/korkearakentaminen

Case-esittelyjä
Helsingin Kalasatama
Rakennuttaja-, arkkitehti- ja rakennesuunnittelijanäkemys
Reijo Harmaajärvi, SRV Yhtiöt
Tuomas Wichmann, Helin & Co
Teuvo Meriläinen, Aaro Kohonen Oy
SOK-tornihotelli, Juha Valjus, Finnmap Consulting Oy, rakennesuunnittelijanäkemys
Tampere Keskusareena, Hemmo Sumkin, Ramboll Oy, rakennesuunnittelijanäkemys

RILin RR-tekniikkaryhmän ekskursio Tukholmaan 23 - 24.5.2011

Rakentamisen ajankohtaisseminaari "puu - teräs - betoni"

Tukholman kohteet

  • Karolinska sjukhuset, isäntä Lars Tapper, Sweco
  • Swedbank Arena, isäntänä Ruukki Construction Oy, Sami Eronen ja Sampo Haapoja
  • 2 puukerrostalokohdetta Bergshamrassa, isäntänä Per Bergqvist, Skogsindustrierna

 

Urakehitys kunnossa, entä sitten

RIL, RRT ja RIL-Nuoret yhteistapahtuma urakehitys kunnossa, entä sitten? järjestettiin RILin klubilla maanantaina 1.11.2010. Tapahtuma kerästi lähes 40 osanottajaa.

Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen – miten hoidetaan?

Rakennus- ja rakennetekniikan tekniikkaryhmän järjestämä jäsentilaisuus 29.4.10 klo 13.00, Tieteiden talolla Helsingissä kokosi mukavan osallistujajoukon. Tilaisuuden esitelmät löytyvät henkilönimien linkeistä alla.

  • Tilaisuuden avaus 
    Markku Varis, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmän johtoryhmän puheenjohtaja
  • Hometalkoot alkavat – oletko mukana? 
    Juhani Pirinen, Ympäristöministeriö
  • Pääsuunittelijan/arkkitehdin rooli ja vastuu kosteudenhallinnassa
  • Kosteudenhallinta ja RIL-ohjeet 
    Gunnar Åström, RIL 
    Unto Siikanen,  (piha- ja rakennussuunnittelu)
    Juhani Siikala, FM Siikala Oy (ylläpito) 
    Vilho Pekkala,  Vahanen Oy (korjausrakentaminen)
  • Talotekniikan rooli kosteudenhallinnassa ja matalaenergiarakentamisessa 
    Miimu Airaksinen, VTT
  • Kosteusriskejä matalaenergiarakentamisessa – onko niitä/miten hallitaan?
    mm. Juha Vinha,  TTY
  • Kosteuden monitorointimenetelmät 
    Fahim Al-Neshawy    , Aalto-yliopisto
  • RYM-sisäympäristöohjelman esittely 
    Anssi Salonen,  RYM Oy

 

Korjausrakentamisen Teemailtapäivä Säätytalolla 29.11.2007

  Talonrakennusjaoston järjestämä Korjausrakentamisen Teemailtapäivä, joka pidettiin tällä kertaa Säätytalolla, sai vuolaita kiitoksia osakseen tapahtuman 50:ltä osanottajalta.

Puheenvuoroissa olivat edustettuina korjausrakentamisen kaikki osapuolet normien ja asetusten säätäjistä rakennustekniikan professoreihin ja aina suunnittelijoihin ja toteuttajiin.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille yleiseen keskusteluun mm.
- korjausrakentamisen viranomaistilanne
- mistä resurssit ja osaaminen korjausvelan hallintaan
- mitkä ovat järkevät tekniset ratkaisut
- mitä on opittavissa toteutuneista korjauksista
- miten täytetään energiatehokkuus- ja elinkaarivaatimukset
- mitkä ovat korjaushankkeen projektihallinnan hyvät käytännöt
- miten hallitaan sisäilman laatu korjaushankkeissa.

RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallion johtaman tilaisuuden aloitti Erkki Laitinen Ympäristöministeriöstä aiheenaan "Viranomaistoimenpiteet korjausvelan hallinnassa". Tämän jälkeen oli TTY:n professori Ralf Lindbergin vuoro syväluotaavalla katsauksellaan "Missä mennään korjausrakentamisessa?". Näiden yleislinjaavien puheenvuorojen jälkeen paneuduttiin korjausrakentamisen tiettyihin osatekijöihin A-Insinöörien Mikko Tarrin puheenvuorolla "Julkisivukorjauksen haasteet ja hyvät käytännöt" sekä Vahanen yhtiöiden Atte Stambejn esitelmällä "Linjasaneeraukset - tekniikat ja projektinhallinta". Tilaisuuden viimeisen puheenvuoron piti Hengitysliiton Juhani Pirinen energisellä esitelmällä "Sisäilmaongelmien hallinta".

Kaikki puheenvuorot herättivät paljon kysymyksiä ja runsasta keskustelua kuuntelijoiden taholta ja tilaisuus lopetettiinkin paneelikeskusteluun, johon kaikki esitelmöijät ottivat osaa puheenjohtajan johdolla.


Tilaisuuden esitelmät löytyvät esitelmöijän kuvan vierestä alta.

 

 


Erkki Laitinen: Korjausrakentamisen strategia











Ralf Lindberg: Missä mennään korjausrakentamisessa?











Mikko Tarri: Julkisivukorjauksen haasteet ja hyvät käytännöt











Atte Stambej: Linjasaneerauksen projektinhallinta











Juhani Pirinen: Sisäilmaongelmien hallinta korjausrakentamisessa.pdf









 

Tuotemallinnus talonrakentamisen ketjussa - Lisäarvoa vai ajanhukkaa? 4.10.2007

Talonrakennusjaoston 4.10.2007 järjestämään Tuotemallinnuksen teematapahtumaan osallistui 45 vierasta. Tapahtuman tarkoituksena oli aikaan saada keskustelua tuotemallipohjaisen suunnittelun tilasta ja hyödyntämisestä rakentamisen tuotantoketjussa. Alustajina toimivat tilaajan, eri suunnittelualojen, pääurakoitsijan ja valmisosatoimittajan edustajat.

Tilaisuuden yhteenvetona voidaan todeta, että suunnittelijoiden keskuudessa valmiuksissa on suuria eroja sekä yhtiöiden välillä että sisällä. Tuotemallitietoa ei siirretä käytännön projekteissa niinkään paljoa kuin mihin olisi jo olemassa valmiuksia. Eräät merkittävät tilaajatahot edellyttävät kohteissaan tuotemallipohjaista suunnittelua, mutta sen hyötyjä ei saada riittävästi käyttöön koska rakentamisen kaikilla osapuolilla ei vielä ole riittäviä valmiuksia tiedon hyödyntämiseen. Siirrettävän tiedon rajaukset tulisi sopia niin, että tietomäärä ei tukkisi järjestelmiä. Keskusteluissa tuli esiin ajatus kokemusten kokoamista pelisääntöjen uudistamiseksi käytännön projektityössä. Vastaavia asioita käsitellään myös kansainvälisessä BuildingSMART -projektissa.

Etenkin hankintojen tarpeet asettavat suuria haasteita suunnittelun alkuvaiheisiin. Tuli esille, että myös hankinnan ja tuotannon prosessit tulisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen tuotemallipohjaisen suunnittelun kanssa. Mallista saadaan vain se tieto ulos mitä siihen mennessä on ehditty mallintaa, eli suunnittelu pitäisi pystyä käynnistämään riittävän ajoissa, jotta hankinta-asiakirjat valmistuisivat ajoissa. 4D ominaisuutta ei ProIT -hankkeen pilotointien ole juurikaan hyödynnetty työmailla. Tästä kaivattaisiin lisää käytännön kokemuksia, ja urakoitsijat tulisi saada nykyistä paremmin mukaan hyödyntämään tuotemallipohjaista suunnittelutietoa.

Tilaisuuden jälkeen käytiin vilkasta keskustelua aiheesta ja vastauksena otsikon kysymykseen todettiin yksimielisesti: LISÄARVOA!!