Asukas- ja asiakaspalvelu ovat aina olleet kuntien jätelaitoksille ympäristön suojelun lisäksi toiminnan keskiössä. Digitalisaatio luo mahdollisuudet palvella asiakasta entistä täsmällisemmin juuri silloin, kun asiakkaalle sopii sekä tavalla, jota hän toivoo.
Ilmastonmuutos ja niukkenevat resurssit, kaupungistuminen ja muuttoliike, väestön ikääntyminen, työn murros ja digitalisaatio. Megailmiöt eivät enää ole ilmiöitä, vaan todellisuutta. Miten muutoksessa pystytään rakentamaan toimivaa elinympäristöä ja parempaa tulevaisuutta?
ROTI 2019 -hankkeen Digitaaliset ratkaisut -paneelin puheenjohtaja Mikko Hyytinen painottaa, että rakennuksiin ja infraan liittyvän tiedon hyödyntäminen ja sen vahvistaminen koko elinkaaren aikana on edellytys liiketoiminnan kehittymiselle.
ROTI 2019 -hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin puheenjohtaja Marita Mäkinen korostaa KIRA-alan tutkintokoulutusten laadun tärkeyttä. Lisäksi tutkimusrahoituksen määrää on nostettava.
Puolet Suomessa talonrakennukseen käytetystä rahasta kuluu vanhan parantamiseen. Maassamme korjataan yhtä lailla isoja julkisrakennuksia, arvokiinteistöjä kuin asuinrakennuksiakin. Lähtöpisteenä on yleensä jokin teknisen ikämaksiminsa saavuttanut rakennusosa. Uusimisen ohella halutaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja samalla parantaa sen terveyttä ja turvallisuutta tai esimerkiksi energiatehokkuutta.
ROTI 2019 -hankkeen työryhmissä rakennetun omaisuuden tilaa tarkasteltiin monialaisesti keskustellen. Osallistujien vankka tuntuma aihepiiriin oli kertynyt hyvinkin erilaisilta kentiltä, mikä antoi hedelmällisen pohjan kokemusten ja näkemysten kohtaamiselle. Kiinnostaviin kysymyksiin fokusoimista ja kouriintuntuviin toimenpide-ehdotuksiin pääsemistä vaikeutti kuitenkin se, että johdonmukaisesti koottua tietoa rakennetun omaisuuden massiivisesta kokonaisuudesta on käytettävissä varsin rajallisesti.
ROTI 2019 -hankkeen Rakennukset-paneelin puheenjohtaja Heli Kotilainen nostaa esiin rakennusten roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Rakennuksilla on tunnetusti valtava merkitys Suomen energiankulutuksen ja kokonaispäästöjen kannalta. Kaikki energiatehokkuuteen liittyvät toimet ovat siksi tärkeitä. Uusilla ratkaisuilla onkin viime vuosina saavutettu merkittäviä parannuksia. Samalla energiajärjestelmä käy läpi murrosta jossa energiantuotanto muuttuu uusiutuvaksi ja järjestelmä kaikin puolin dynaamisemmaksi. Huomio siirtyy energiasta kohti tehoa: perinteisen kysymyksen ”Paljonko käytämme energiaa?” rinnalla on tärkeää kysyä ”Milloin käytämme energiaa?”.
Rakennetun ympäristön digitalisaation tuoma muutos suunnittelijoiden työkenttään kiihtyy merkittävästi lähivuosien aikana. Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio on kuitenkin suunnittelijoiden työkaluja ja tiedonhallintaa merkittävästi suurempi muutos ja kokonaisuus. Kyseessä on tiedon virtauksen vallankumous, jonka avulla tieto tulee liikkumaan esteettömästi mutta hallitusti kuntien, suunnittelutoimistojen, kiinteistön omistajien ja käyttäjien välillä.
Kauppakorkeakoulun julkisen taiteen tavoitteena on osaltaan luoda osallistava sekä avoimen ja matalan hierarkian työskentely- ja oppimisympäristö. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muutti helmikuussa 2019 Töölön historiallisesta arvorakennuksesta Otaniemeen täysin uusiin tiloihin. Muuttoa vastustettiin suunnittelun alkuvaiheessa, mutta uuden rakennuksen avajaisissa kuultiin jo useita puheenvuoroja siitä, että Töölö oli upea paikka, mutta Otaniemi vielä parempi. Kaikkien korkeakoulujen sijainti samalla kampuksella on osa Aalto-yliopiston ydinajatusta, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden.
ROTI 2019 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin puheenjohtaja Jorma Mäntynen kertoo videossa liikenneverkkojen toimivuuden merkityksestä yhteiskunnalle.
Tietoliikenneyhteys on kaiken toiminnan perusta, kuten ROTI 2019 -raportissa todetaan. Datansiirtotarve vaihtelee palvelusta riippuen. Esimerkiksi tiedonsiirto kodin sähkömittarin ja siirtoyhtiön datakeskuksen välillä vaatii toimiakseen maltillisen määrän tiedonsiirtokapasiteettia. Sen sijaan pelaaminen, e-sport, virtuaalitodellisuus ja erilaiset TV-palvelut vaativat nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Sama pätee etätöissä käytettäviin videoyhteyksiin, ja verkon yli avattaviin ohjelmistoihin, joiden toimimattomuus voi aiheuttaa isojakin piilokustannuksia yrityksille.
Sanapari ”kestävä rakentaminen” yhdistetään helposti uudisrakentamiseen ja se nähdään nimenomaan uudisrakennuksen elinkaariajattelun kautta mahdollisuutena. Pohja sille on luonnollinen, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Samasta syystä sillä on myös mahdollisuus olla suuri päästöjen alentaja, eräänlainen yltäkylläisen pöydän äärestä Suurin pudottaja -kilpailun voittoon tähtääjä ja siten inspiraatio muille teollisuuden aloille.
Miten kestävää ympäristöä rakennetaan myös visuaalisesti ja esteettisesti? Entä kuinka elinympäristön suunnittelussa otetaan huomioon kaikki sen käyttäjät, myös heikoimmassa asemassa olevat? Onko taide saavutettavaa, jos päiväkodista on 150 kilometrin matka lähimpään taidemuseoon? MIten saavutetaan demokraattinen ja resurssiviisas elinympäristö? Ja onnistuuko kaikki tämä taiteen avulla?
RIL koordinoi joka toinen vuosi Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raportin, joka tarjoaa puolueetonta tietoa ja näkemystä rakennetun omaisuuden tilasta Suomessa. Vuoden 2019 ROTIn valmistelu käynnistyi analyysilla siitä, mitä on tapahtunut edellisen raportin jälkeen, joka valmistui vuonna 2017.
Yksityisteiden ja niiden siltojen kunto uhkaa monin paikoin elintarviketuotannon ja muun yksityisteiden varsilla sijaitsevan yritystoiminnan kuljetuksia. Logistiikka on olennainen osa eri alojen tuotantoprosessia, jossa teillä liikkuvat niin raaka-aineet, puolivalmisteet, lopputuotteet kuin ihmisetkin.
Eri luvuilla mitattuna kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli kansantalouden, työllisyyden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisen näkökulmista. Siksi toimivampien ratkaisujen ja uusien palveluiden kehittämisellä kiinteistö- ja rakennusalalla on parhaimmillaan valtavat vaikutukset. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan muun muassa parantaa rakennusten kunnossapitoa, edistää energiansäästöä ja asumisen palveluiden tarjontaa.
Kestävää rakentamisen toteuttamista ohjataan uusilla ja yhä tiukemmilla säädöksillä. Niitä tarvitaan, mutta uhkana on näkökulman kaventuminen. Meidän tulee nykyistä syvällisemmin sekä kysyä kestävän rakentamisen arvopohjaa että arvioida kestävän rakentamisen suhdetta oman aikamme kulttuuriseen tilanteeseen. Kestävän rakentamisen perinteisiä näkökulmia on kaksi; luonnonmukaista elämäntapaa korostava syväekologia sekä teknologian roolia korostava ekologinen modernismi.
Talonrakentaminen kääntyi vuoden 2015 lopulla niin voimakkaaseen nousuun, että valtiovaltaa myöten suitsutettiin rakentamisen sysänneen maamme kansantalouden kasvuun. Mollivoittoisten vuosien jälkeen oli rakentamisen, erityisesti uudisasuntotuotannon, aika loistaa.
Työn murroksessa ihmisen työuraa koskettavien muutosten määrä kasvaa. Automaatio, tekoäly ja robotiikka muokkaavat nykyisiä työtehtäviä ja hävittävät kokonaisia ammattiryhmiä. Toisaalta ne synnyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja edellyttäviä työtehtäviä. Statuksen vaihtuminen palkansaajasta itsensä työllistäjäksi tai opiskelijaksi on yhä useammalle paremminkin sääntö kuin poikkeus. Menossa mukana pysyminen vaatii jatkuvaa uuden omaksumista, siis jatkuvaa oppimista.
Useampi meistä lienee joskus saanut tehtäväkseen kehittää jotakin sellaista, jossa lopputulos ei ole ennalta tarkkaan tiedossa, ja mahdollisia ratkaisujakin on useita. Jotta projekti on edennyt, on pitänyt valita, kuinka tarkasti tehtävä pitäisi suunnitella ja olisiko se toteutettava itse vai ryhmätyönä. Päätöksiä on helpottanut, jos käytettävissä on ollut eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuva sitoutunut ryhmä, jolla on myös ketterien kehitysmenetelmien osaamista.
Jotta päästöt saadaan riittävän alas, on koko rakennuksen elinkaari saatava mukaan ilmastotalkoisiin lähtien tuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksista, rakentamiseen ja kiinteistöjen käyttöön ja lopulta purkuun.
Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.
"Rakennettuun ympäristöön, niin rakennuksiin kuin infraan, on myös sitoutunut merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme. Sen prosentuaalinen osuus on jopa kasvanut viime ROTIn arvioinnista."