Istuin joulukuun alussa Parasta Osaamista -hankkeen päätösseminaarissa. Pääpuhujana oli Turun yliopiston tutkijatohtori Antti Maunu. Hän kuvaili ammatillisen koulutuksen tehtävää ja merkityksiä taitavasti, lähtien opiskelijan odotuksista ammatillisia opettajia kohtaan. Huipentavana kohtana hän kuvaili, miten ammatillinen koulutus saadaan toimimaan. Maunun sanoin: ”Organisoidaan oikein!”
Kiinteistöpalvelualan koulutus on harpannut ison askeleen eteenpäin ammatillisen koulutuksen reformin ansiosta. Alalle keskeinen ammatillinen koulutus on saatu entistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakouluväylää kehitetään parhaillaan. Riittääkö tämä varmistamaan kiinteistöjen laadukkaiden ylläpitopalvelujen tuottamisen rakennetussa ympäristössä? Riittääkö kiinnostus hakeutua opiskelemaan ja työllistyä alalle?
Jos et ole aiemmin törmännyt Smart City -käsitteeseen, jätä tämäkin juttu lukematta
ROTI 2019 -hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin puheenjohtaja Marita Mäkinen korostaa KIRA-alan tutkintokoulutusten laadun tärkeyttä. Lisäksi tutkimusrahoituksen määrää on nostettava.
Sanapari ”kestävä rakentaminen” yhdistetään helposti uudisrakentamiseen ja se nähdään nimenomaan uudisrakennuksen elinkaariajattelun kautta mahdollisuutena. Pohja sille on luonnollinen, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Samasta syystä sillä on myös mahdollisuus olla suuri päästöjen alentaja, eräänlainen yltäkylläisen pöydän äärestä Suurin pudottaja -kilpailun voittoon tähtääjä ja siten inspiraatio muille teollisuuden aloille.
Työn murroksessa ihmisen työuraa koskettavien muutosten määrä kasvaa. Automaatio, tekoäly ja robotiikka muokkaavat nykyisiä työtehtäviä ja hävittävät kokonaisia ammattiryhmiä. Toisaalta ne synnyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja edellyttäviä työtehtäviä. Statuksen vaihtuminen palkansaajasta itsensä työllistäjäksi tai opiskelijaksi on yhä useammalle paremminkin sääntö kuin poikkeus. Menossa mukana pysyminen vaatii jatkuvaa uuden omaksumista, siis jatkuvaa oppimista.