Puolet Suomessa talonrakennukseen käytetystä rahasta kuluu vanhan parantamiseen. Maassamme korjataan yhtä lailla isoja julkisrakennuksia, arvokiinteistöjä kuin asuinrakennuksiakin. Lähtöpisteenä on yleensä jokin teknisen ikämaksiminsa saavuttanut rakennusosa. Uusimisen ohella halutaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja samalla parantaa sen terveyttä ja turvallisuutta tai esimerkiksi energiatehokkuutta. 

Oikeiden korjauspäätösten tekemiseen tarvitaan luotettavaa tietoa. Moneen hankkeeseen palkataankin korjausvaiheessa ensimmäistä kertaa ulkopuolinen asiantuntija, kuntotutkija. Tutkijalla on hankkeessa poikkeuksellinen rooli. Hän selvittää teknisiä perusteita korjaukselle, määrittää todelliset korjaustarpeet sekä niiden laajuuden ja kiireellisyyden. Tarvittaessa hän antaa myös vaihtoehtoja korjaustavoille ja tekee alustavia kustannusarvioita. 

Jos asioita ei selvitetä tai ne selvitetään puutteellisesti, hanke voi epäonnistua täydellisesti tai sen kustannusarvio voi ylittyä massiivisesti. 
Kuntotutkimusten tilaaminen on merkitykseensä nähden edullista. 5 000 euron tutkimuksen perusteella päätetään miljoonahankkeista. 

Luotettavan palveluntarjoajan löytäminen ei ole aina helppoa. Valintaa ei auta se, että laajakin tutkimus jää erikseen hankittuna alle määrämuotoiseen kilpailutukseen ohjaavien kilpailutusrajojen. Ei ole myöskään oppilaitosta, josta valmistuisi valmiita kuntotutkijoita. Valintaa ei helpota sekään, että rakennusala ja alan asiantuntijoiden palvelut ovat kärvistelleet vuosia yleisessä luottamuskriisissä. 

Mennyt kesäkään ei kulunut ilman rakennusalaa koskevien rikosepäilyjen uutisointeja. Pitkäjänteisesti alalla toimivat tahot ovatkin kehittäneet järjestelmiä, joilla alan toimijat pystyvät osoittamaan luotettavuuttaan. Näistä esimerkkeinä RALA:n Luotettava Kumppani -ohjelma ja FISE-pätevyydet. Nämä pitäisi saada myös asiakaskunnan tietoisuuteen, jotta niitä osattaisiin hyödyntää. 

Parhaan asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen tarvitaan muutakin. Tutkimuskokonaisuudet ovat pohjimmiltaan usein paineisia, teknisen osaamisen rinnalla ihmissuhdetaitoja edellyttäviä vuorovaikutustehtäviä. Tutkijoiden päivät koostuvat lyhyistä, monen eri tahon kanssa jonglööraten toteutetusta projektista, joiden loppuraporttejakin jalostetaan monialaisissa ryhmissä. Onnistumiseen tarvitaan erinomaisia kommunikointitaitoja. 

Tehdään kuntotutkimuksissa ammattiylpeydellä se, mitä luvataan, asiakkaidemme terveyttä ja turvallisuutta edistäen, vastuullisesti ja koko alan luotettavuusmainetta rakentaen. Me pystymme tähän yhdessä, eikö vain?

 

Tomi Valkeapää

Yksikönjohtaja, Korjausrakentaminen, Uusimaa
Sitowise Oy

 

Takaisin listaukseen

Sinua voi kiinnostaa myös

Mitä tiedämme korjatuista rakennuksista?

ROTI 2019 -hankkeen työryhmissä rakennetun omaisuuden tilaa tarkasteltiin monialaisesti keskustellen. Osallistujien vankka tuntuma aihepiiriin oli kertynyt hyvinkin erilaisilta kentiltä, mikä antoi hedelmällisen pohjan kokemusten ja näkemysten kohtaamiselle. Kiinnostaviin kysymyksiin fokusoimista ja kouriintuntuviin toimenpide-ehdotuksiin pääsemistä vaikeutti kuitenkin se, että johdonmukaisesti koottua tietoa rakennetun omaisuuden massiivisesta kokonaisuudesta on käytettävissä varsin rajallisesti.  

Lue lisää

On korjaamisen vuoro loistaa

Talonrakentaminen kääntyi vuoden 2015 lopulla niin voimakkaaseen nousuun, että valtiovaltaa myöten suitsutettiin rakentamisen sysänneen maamme kansantalouden kasvuun. Mollivoittoisten vuosien jälkeen oli rakentamisen, erityisesti uudisasuntotuotannon, aika loistaa.

Lue lisää

Rakennettu omaisuutemme kaipaa kestävää huolenpitoa

Sanapari ”kestävä rakentaminen” yhdistetään helposti uudisrakentamiseen ja se nähdään nimenomaan uudisrakennuksen elinkaariajattelun kautta mahdollisuutena. Pohja sille on luonnollinen, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Samasta syystä sillä on myös mahdollisuus olla suuri päästöjen alentaja, eräänlainen yltäkylläisen pöydän äärestä Suurin pudottaja -kilpailun voittoon tähtääjä ja siten inspiraatio muille teollisuuden aloille.

Lue lisää