Rakennukset: Vain muutos on pysyvää

Käyttäjät ja heidän tarpeensa muuttuvat jatkuvasti, joten tarvitaan vikkelää käyttötarkoituksen muutosprosessia sekä suunnitelmallista, ennakoivaa ylläpitoa ja uusia rahoitusmalleja rakennusten ja alueiden vetovoimaisuuden säilyttämiseksi. Voimakkaasti erilaistuvat alueet ja eri-ikäiset rakennukset vaativat räätälöityjä toimenpiteitä.

Rakennusten toiminallisuudessa ja materiaalivalinnoissa on mietittävä koko elinkaaren aikaista kestävyyttä ja päästöjä, sillä rakennuksilla on keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Alueellinen ja käyttäjäkeskeinen näkökulma korostuu. Keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi terveellisyys, palvelujen läheisyys ja liikkumisen tarve. Myös alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen rooli kasvaa. Tässä kaikessa korostuu monialainen yhteistyö.

Suomen asumisväljyys on eurooppalaista keskitasoa, noin 40 m2 /henkilö. Asumisväljyyttä on kasvatettu pitkään ja 1990-luvulla asetetut tavoitteet on saavutettu. EU:n jäsenmaista huonokuntoisissa asunnoissa asuvien osuus on Suomessa matalin, alle viisi prosenttia. Suomessa on myös Euroopan vähiten energiaköyhyyttä 1,66 %, joka on EU-jäsenmaista pienimpiä, EU:n keskiarvon ollessa 2,35 %.

 

Liikenneverkot: Suomen menestyksen pohjakerros

Koko Suomen kattavan tieverkoston toimivuus on kriittistä elinkeinoelämälle. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset eri puolilta Suomea mahdollistavat noin 60 miljardin euron vuosittaiset vientitulot. Saavutettavuus on osa kilpailukykyä, ja se on tärkeää kaikilla tasoilla; paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kaksiraiteiset radat parantavat puolestaan sujuvuutta ja pienentävät häiriöalttiutta. Satamat, vesiväylät ja lentoasemat mahdollistavat Suomen ulkomaankaupan ja kansainvälisen kommunikoinnin.

Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoitus pitäisi olla vuosittain 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme. Näin olisimme Ruotsin tasolla investoinneissa. Rahoituksesta 1,3 mrd € olisi ohjattava perusväylän ylläpitoon ja loput investointeihin. Tällä hetkellä infraan investoidaan vuosittain noin 0,45 miljardia euroa ja ylläpitoon miljardi euroa.

 

Yhdyskuntatekniikka: Hyvän arjen takaaja

Vesihuoltoverkoston saneeraustarve on erittäin merkittävä; viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia. Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Pienin laaturiski on Suomessa, 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia.

Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Myös älymittareiden määrä ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

Yhdyskuntajäte hyödynnetään materiaalina ja energiana lähes 100-prosenttisesti. Samanaikaisesti rakennusjätteiden kierrätettävyyden parantaminen vaatii merkittäviä lisäinvestointeja.

Tulevaisuudessa eri verkostojen integrointi ja kokonaisuuden tarkastelu on entistä tärkeämpää. Älykkääseen energiainfraan investointi on tärkeää yhteiskunnan sähköistyessä. Kaukolämpö ja -jäähdytysjärjestelmä on tärkeä alusta lämpövirtojen hyödyntämiselle ja kierrättämiselle.

 

Koulutus ja kehitys: Tarvetta uudenlaiselle osaamiselle ja lisäpanostuksille

Tutkimus- ja kehittämismenojen reaalinen kehitys on Suomessa 2000-luvun alun tasolla. Samaan aikaan suomalaisten rakennetun ympäristön alalla toimivien yritysten oma panostus T&K -toimintaan on noussut kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi rakentamis-alan patenttihakemuksia on jätetty eniten. Innovaatioiden vaikuttavuutta edistetään parhaiten tutkimuksen, yrityselämän ja julkisten tahojen ekosysteemeillä.

Työvoiman vajaus on kiinteistö- ja rakentamisalalla jopa 25–40 prosenttia. Kaikilla koulutustasoilla on jatkossa tehtävä entistä tiiviimmin yhteistyötä alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Vahvan teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan 21. vuosisadan taitoja; kieli- ja kirjoittamistaidon lisäksi tarvitaan itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja sekä kykyä luovuuteen. Koneiden hoitaessa tehokkaasti rutiineja korostuu samanaikaisesti tarve empatialle ja tunneälylle.

 

Digitaaliset ratkaisut: Ekosysteemeistä tulevaisuuden kasvualusta

Suomi on Euroopan 3. paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna. Lisäksi kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Euroopan suurin. Suomi investoi digitaalisuuden edistämiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla vuosittain 2 M€, Ruotsi 3,3 M€ ja Saksa 7,5 M€.

Ympäristöministeriön KIRA-digin rahoittamista kokeiluhankkeista lähes puolet jatkaa. Potentiaaliset hyödyt kiinteistö- ja rakentamisalalle ovat jopa 5,5 miljardia euroa. Tämän vuoksi digitaalisten ekosysteemien luominen ja kasvattaminen on erittäin tärkeää. Ekosysteemien synnyttämiseen ja vahvistamiseen tarvitaan alan vahvaa yhteistyötä. Siksi on tärkeää, että KIRA-digin seuraaja KIRA-InnoHub tavoittaa laajan joukon alan tekijöitä.

Tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja ylläpidossa on lisättävä, kuten myös automaation ja tekoälyn käyttöä. Digitaalisten liiketoimintojen kannalta uudet ekosysteemit ovat kriittisiä.

 

Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide: Toimivuus ja kauneus kestävyyden takuina

78 % suomalaisista on tyytyväisiä elin-ympäristöönsä (5. paras sijoitus Euroopassa) ja 83 % suomalaisista on tyytyväisiä viher- ja virkistysalueisiin (4. paras sijoitus Euroopassa).

Monialainen, osallistava suunnittelu luo edellytyksiä käyttäjälähtöisille ratkaisuille. Monialaisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmaa on vahvistettava.

Uusia haasteita ei ratkota vanhoin keinoin ja työkaluin. Rakennemuutos, kaupungistuminen ja kestävän rakentamisen haasteet edellyttävät uusia teknisiä innovaatioita sekä kaupunki-, rakennus- ja korjaussuunnittelun ratkaisuja.