Asukas- ja asiakaspalvelu ovat aina olleet kuntien jätelaitoksille ympäristön suojelun lisäksi toiminnan keskiössä. Digitalisaatio luo mahdollisuudet palvella asiakasta entistä täsmällisemmin juuri silloin, kun asiakkaalle sopii sekä tavalla, jota hän toivoo.
Eri puolille Suomea – kuten Pohjois-Karjalan Ylämyllyyn, Tampereen Vuorekseen ja Kotkan Jumalniemeen – on viime vuosina noussut jätteen vastaanottopalveluja, joiden käyttö ei ole enää ollut aikaan sidottu.
Itsekäyttöjäteasemien suunnittelu ja rakentaminen ovat vaatineet paljon ideointia ja omaa kehitystyötä, sillä sopivia malleja maailmalta kopioitavaksi on vähän. Jätehuollossa on tähän saakka ajateltu, että jätteiden vastaanotossa jäteasemalla on aina oltava henkilökuntaa paikalla.
Asiakkaan rekisteröityminen järjestelmään, tunnistautuminen jäteasemalla ja jätteen käsittelystä maksaminen ovat niitä omatoimisen asioinnin vaiheita, joihin jätelaitosten on pitänyt löytää toimivat ratkaisut. Avuksi on otettu muun muassa verkkokauppamaisia sovelluksia sekä vaaka- ja kamerajärjestelmiä. Monesti haasteena on ollut löytää jäteasemille ulkotiloissa toimivat, säänkestävät laitteet.
Itsepalveluratkaisua varten on tehty kehitystyötä monessa jätelaitoksessa yhdessä ja yksin. Paikoin on päädytty niin sanottuun kevytmalliin, jossa esimerkiksi asiakaskortilla tunnistautumalla jäteasemakäynnin on voinut hoitaa normaalien aukioloaikojen puitteissa, mutta omaa ”kaistaa” ehkä jopa jonottamatta. Jossain taas alueelle tunnistautuneet asiakkaat voivat aukioloaikojen ulkopuolella tuoda vain maksuttomia jätelajeja. Uuden jäteaseman rakentamisen yhteydessä itsepalveluratkaisuja on ollut helpompi toteuttaa. Siitä huolimatta itsepalveluratkaisuja ollaan toteuttamassa myös olemassa oleville jäteasemille.
Tarvittavien uusien teknisten ratkaisujen lisäksi myös toiminnan luvanvaraisuus sekä turvallisuus- ja vastuukysymykset hidastavat itsepalveluasemien yleistymistä. Esimerkiksi jätteen vastaanottoalueilla on monia turvallisuusriskejä, jotka voivat realisoitua esimerkiksi huonoissa valaistusoloissa tai silloin, kun jätettä jätetään vääriin paikkoihin.
Uudenlaisten jäteasemapalvelujen rakentamisen taustalla on halua parantaa palvelua ja asiakaskokemusta. Asiakkaat ovatkin kiitelleet itsekäyttömahdollisuuksia joustaviksi. Esimerkiksi viikonlopun haravointijätteet on mahdollista viedä jäteasemalle saman tien eikä vasta arkena jäteaseman aukioloaikoina. Kauppojen itsepalvelukassat sekä itsepalvelukirjastot ovat ansiokkaasti auranneet ennakkoasenteita myös uudenlaisten jäteasemapalvelujen tieltä.
Itsepalvelu ei poista perinteistä jäteasema-asiointia, mutta vapauttaa jäteasemien vastaanottohenkilöstöä jätteen rahastuksesta ja kirjaamisesta asiakkaiden neuvontaan. Neuvonta puolestaan tehostaa lajittelua, sillä se koetaan yhä vaikeaksi ja siksi tarvetta on myös henkilökunnan palvelulle. Kylteillä, opasteilla ja esimerkiksi opasvideoilla voidaan korvata vain osin läsnä olevaa henkilökuntaa.
Kehityksen suunta ja nopeus eivät riipu yksin jätelaitoksista. Esimerkiksi maksutapojen kehittyminen voi vaikuttaa paljon myös itsekäyttöjäteasemien yleistymiseen. Itsekäytön myötä jäteasemien asiakasmäärien uskotaan kasvavan ja enemmän jätettä päätyvän asianmukaisesti kiertoon. Metsään kuormaansa kippaavat kun eivät pian voi syyttää toiminnastaan jäteasemien niukkoja aukioloaikoja.
Lue lisää:
https://www.expressmagnet.eu/pub/132/Roskalehti_2019/#p=2
https://www.kymenlaaksonjate.fi/lehtiartikkelit/kotkaan-uusi-nykyaikainen-jateasema/
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
https://www.etappi.com/fi/uusi-kierratysasema-alkaa-nousta-seinajoelle/
Katso video:
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
Tekstin on kirjoittanut Suomen Kiertovoima KIVO ry:n asiantuntijaryhmä.
Otsikkokuva: Roskalehti
Rakennuksilla on tunnetusti valtava merkitys Suomen energiankulutuksen ja kokonaispäästöjen kannalta. Kaikki energiatehokkuuteen liittyvät toimet ovat siksi tärkeitä. Uusilla ratkaisuilla onkin viime vuosina saavutettu merkittäviä parannuksia. Samalla energiajärjestelmä käy läpi murrosta jossa energiantuotanto muuttuu uusiutuvaksi ja järjestelmä kaikin puolin dynaamisemmaksi. Huomio siirtyy energiasta kohti tehoa: perinteisen kysymyksen ”Paljonko käytämme energiaa?” rinnalla on tärkeää kysyä ”Milloin käytämme energiaa?”.
RIL koordinoi joka toinen vuosi Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raportin, joka tarjoaa puolueetonta tietoa ja näkemystä rakennetun omaisuuden tilasta Suomessa. Vuoden 2019 ROTIn valmistelu käynnistyi analyysilla siitä, mitä on tapahtunut edellisen raportin jälkeen, joka valmistui vuonna 2017.
Useampi meistä lienee joskus saanut tehtäväkseen kehittää jotakin sellaista, jossa lopputulos ei ole ennalta tarkkaan tiedossa, ja mahdollisia ratkaisujakin on useita. Jotta projekti on edennyt, on pitänyt valita, kuinka tarkasti tehtävä pitäisi suunnitella ja olisiko se toteutettava itse vai ryhmätyönä. Päätöksiä on helpottanut, jos käytettävissä on ollut eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuva sitoutunut ryhmä, jolla on myös ketterien kehitysmenetelmien osaamista.