Tietoliikenneyhteys on kaiken toiminnan perusta, kuten ROTI 2019 -raportissa todetaan. Datansiirtotarve vaihtelee palvelusta riippuen. Esimerkiksi tiedonsiirto kodin sähkömittarin ja siirtoyhtiön datakeskuksen välillä vaatii toimiakseen maltillisen määrän tiedonsiirtokapasiteettia. Sen sijaan pelaaminen, e-sport, virtuaalitodellisuus ja erilaiset TV-palvelut vaativat nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Sama pätee etätöissä käytettäviin videoyhteyksiin, ja verkon yli avattaviin ohjelmistoihin, joiden toimimattomuus voi aiheuttaa isojakin piilokustannuksia yrityksille.
Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, joissa asuu liki puolet suomalaisista. Taajama-alueiden pientalojen kiinteät tietoliikenneyhteydet eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin datan tarve. Käytännössä tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että etäpalavereissa säästetään kaistaa ja varjellaan tietoliikenneyhteyden katkeamattomuutta jättämällä videoyhteys pois käytöstä.
Toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet myös koteihin toteutettaisiin valokuidulla, mutta iso osa meistä on mobiiliyhteyden varassa. Jos Suomi haluaa olla tulevaisuuden digikärkimaa, parannettavaa riittää. Kotiin asti tulevan valokuituyhteyden päässä on vasta 17 prosenttia kotitalouksista.
Suomen tietoliikenneyhteyksien kehittyminen onkin ollut voimakkaasti mobiilipainotteista. Teoreettisesti 1,6 miljoonaa mobiililiittymää on nopeudeltaan 100 Mb/s tai nopeampia. Mobiiliyhteyden todellinen teho on kuitenkin riippuvainen käytettävissä olevasta kapasiteetista. Kun käyttöä on paljon, jäävät todelliset nopeudet huippunopeilla mobiiliyhteyksillä merkittävästi alemmaksi, jopa viiteen megabittiin sekunnissa.
Valonpilkahduksia on kuitenkin näkyvissä. Tietä tässä on näyttänyt muun muassa Karjaan Puhelin, joka on panostanut voimakkaasti kuidun rakentamiseen omalla toiminta-alueellaan. Liikenne- ja viestintäviraston tilastoista näkyykin, että muun muassa Tammisaaressa kaikilla halukkailla on mahdollisuus tilata kuitu kotiin.
Telia puolestaan aloitti taajama-alueiden kuiturakentamisen Avoin kuitu -mallilla muutama vuosi sitten. Moni pientaloasukas onkin sen jälkeen saanut pitkään toivomansa nopean kuituyhteyden kotiin. Telian Avoin kuitu -mallissa kuituyhteys rakennetaan, jos tilaajia saadaan alueelta riittävästi. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä asukkaat ovat osoittaneet, että kun tahtoa on tarpeeksi, kuitu rakentuu vaikka omin voimin.
Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että edelleen suurin osa taajama-alueista on paitsiossa, eikä valokuitua ole saatavilla. Keskeisiä toimenpiteitä kuiturakentamisen edistämiseksi on linjattu vuoteen 2025 ulottuvassa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa: ”Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi”.
Toimenpiteistä voi nostaa esiin muutaman keskeisen tekijän, joiden avulla pientaloalueetkin rakentuisivat huomattavasti nopeammin. Kuiturakentamisessa kallein työ on maankaivuu. Kuntien pitäisi nähdä oman alueensa nopeiden tietoliikenneyhteyksien edistäminen osana kunnan kilpailukyvyn vahvistamista. Kyse on loppujen lopuksi kunnan riittävästä kiinnostuksesta kuituverkon kehittämiseen. Jo infrarakentamisen suunnittelussa pitäisi huomioida kuntalaisten kuidun saatavuuden parantaminen – oli sitten kyse uudesta rakennettavasta infrasta tai vanhan perusparantamisesta. Kunnan ei tarvitse ryhtyä operaattoriksi, pelkkien kaapelikanavien rakentaminen vie asiaa ison askeleen eteenpäin.
”Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi” -strategiassa nostetaan esiin myös sähköverkon toimitusvarmuusparannusten yhteyteen sopiva kuiturakentaminen. Tästäkin on valonpilkahduksia näkyvissä, joten toivottavasti kuulemme jatkossa lisää onnistuneista yhteisrakentamishankkeista.
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2019
www.facebook.com/ROTI2019
www.roti.fi
Katja Keränen
ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut -paneelin jäsen
Talous- ja kehityspäällikkö, Suomen Omakotiliitto ry
Sinua voi kiinnostaa myös
Taskukalentereista ekosysteemeihin
Useampi meistä lienee joskus saanut tehtäväkseen kehittää jotakin sellaista, jossa lopputulos ei ole ennalta tarkkaan tiedossa, ja mahdollisia ratkaisujakin on useita. Jotta projekti on edennyt, on pitänyt valita, kuinka tarkasti tehtävä pitäisi suunnitella ja olisiko se toteutettava itse vai ryhmätyönä. Päätöksiä on helpottanut, jos käytettävissä on ollut eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuva sitoutunut ryhmä, jolla on myös ketterien kehitysmenetelmien osaamista.
Älykkäistä taloista puuttuvat enää palvelut
Eri luvuilla mitattuna kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli kansantalouden, työllisyyden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisen näkökulmista. Siksi toimivampien ratkaisujen ja uusien palveluiden kehittämisellä kiinteistö- ja rakennusalalla on parhaimmillaan valtavat vaikutukset. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan muun muassa parantaa rakennusten kunnossapitoa, edistää energiansäästöä ja asumisen palveluiden tarjontaa.
Rakennettu omaisuutemme kaipaa kestävää huolenpitoa
Sanapari ”kestävä rakentaminen” yhdistetään helposti uudisrakentamiseen ja se nähdään nimenomaan uudisrakennuksen elinkaariajattelun kautta mahdollisuutena. Pohja sille on luonnollinen, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Samasta syystä sillä on myös mahdollisuus olla suuri päästöjen alentaja, eräänlainen yltäkylläisen pöydän äärestä Suurin pudottaja -kilpailun voittoon tähtääjä ja siten inspiraatio muille teollisuuden aloille.
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä