Yhteisöllisyys ruokkii innovaatioita - millaiset tilaratkaisut tukevat tulevaisuudessa parhaiten organisaatioiden yhteisöllisyyttä?
Olen pohtinut yhteisöllisyyden merkitystä asiantuntijatyön tuottavuudessa ja toimitilan roolia yhteisöllisyyden alustana ja raamina. Heitänkin ilmaan heti alkuun kysymyksen, mittaammeko tällä hetkellä varsinaisen toimistotilan tehokkuutta oikealla tavalla? Jos tarkastelemme tilatehokkuutta uudella tavalla, olen vakuuttunut, että toimistot eivät katoa, eivätkä merkittävästi edes vähene. Sen sijaan ne uudistuvat radikaalisti.
Toimistoja on jo vauhdilla kehitettykin pois vanhakantaisesta mallista, jossa toimisto on paikka tehdä työtä ja johtaa työtä tehokkaasti. Yhä enemmän toimiston pääasiallinen tarkoitus on yhteen kokoaminen, niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin. Toimisto kokoaa yhteen ihmiset, ajatukset, innovaatiot – törmäyttää ja ruokkii uuden luomista. Toimistosta tulee alusta verkostomaiselle organisaatiolle, joka kytkee yhteen eri tahoja yhtiörajojen, kumppanuuksien ja kaveripiirien yli.
Yhteisöllisyys voidaan määrittää henkiseksi tilaksi, jossa tapahtuu ihmisten välisiä kohtaamisia, vuorovaikutusta, toisista välittämistä ja oppimista. Yhteisöllisyys työyhteisöissä tukee tutkitusti ihmisten terveyttä, työhyvinvointia, työniloa, työnimua, oppimista ja tuloksellisuutta.
Etätyön suurimpana uhkana pidänkin sitä, että yhteisöllisyys alkaa rapautua pienin askelin, vähin äänin. Tällöin virtuaalitapaamiset ja kahvitauot eivät kykene estämään suuntaa. Vaara on siinä, että alamme ajatella enemmän yksilön kautta: mitä minä saan aikaan. Tällöin tiimiajattelu ei välttämättä nouse riittävän tärkeälle tasolle: mitä me saamme yhdessä aikaan.
Vaarana on osaoptimointi. Arvon luonnin ja innovoinnin voima on kuitenkin juuri yhdessä ajattelemisessa ja yhdessä oppimisessa. Tulevaisuuden työmuotona nähdäänkin ns. hybridityö, joka on yhdistelmä paikkasidonnaista ja vapaasijaintista työntekoa.
Onnistuessaan hybridityössä, yksilöt muodostavat yhteisön vahvemmin kuin toimitilan ja organisaatiorakenteen antama raami on sen aiemmin muodostanut. Tämä asettaakin johtamiselle ja tiloille yhä uusia vaatimuksia.
Nyt puhutaan taas itseohjautuvuudesta ja siitä johdettuna yhteisöohjautuvuudesta. Kysytään jopa, tarvitaanko johtajia ylipäätään? Jääköön tuo kysymys pohdittavaksi yksilötasolle. Siitä olen kuitenkin itse vakuuttunut, että johtamista ja johtajuutta tarvitaan. Kyse on mielestäni siitä, kuinka johtajuus luodaan: hierarkia, organisaatiorakenne ja funktiot voivat olla eri asioita.
Mielestäni työhyvinvointi syntyy siitä, että toiminnalle on tasapainoisesti riittävä struktuuri ja sopiva autonomia. Struktuuri antaa sunnan ja tavoitteet, mitä kultakin yksilöltä vaaditaan. Autonomia antaa vapauden ohjata omaa suoritustaan.
Tutustuin Suomen Partiolaisten Johtajatulet-metsäseminaarissa elokuun viimeisenä viikonloppuna 2021 muun muassa Heltin itseohjautuvaan Pallomeri-organisaatioon. Se on ainutlaatuisen innostava. Mutta raamit ja struktuurin tarvitsee pallomerikin, ollakseen pallomeri! Oli huikeaa kuulla seminaarissa monia esityksiä ja kokea, miten yhteisöllisyys todellakin ruokkii innovaatioita! Johtajatulet on Suomen suurin johtajuusaiheinen metsäseminaari. Se on tarkoitettu partiolaisille ja kaikille johtamisesta kiinnostuneille.
Tähän korona-aikaan sopi oivallisesti metsäseminaari. Kokoonnumme varmasti jatkossa eri foorumeihin myös fyysisissä tiloissa pohtimaan monen alan yhteistä kehittämistä tulevaisuuden haasteiden ympärillä. Odotan jo ilolla seuraavia rakennusalan fyysisiä messuja, seminaareja ja työpajoja, joissa kohtaan ROTI-ryhmäläisiä ja teitä muita alan innokkaita uudistajia!
Jatketaan innovointia tulevaisuuden työstä ja sitä tukevista luokseen kutsuvista ja innovaatioihin innostavista työympäristöistä ja tilaratkaisuista!
Hautalan kuva: Rejlers / Mikael Ahlfors, Keksi Agency
*************************
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi
Kirsi Hautala
ROTI 2021 Rakennukset-paneelin jäsen
Tekniikan tohtori, Vice President, Rakentaminen, Rejlers
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä
- Infra-alan digitalisaatiosta vetoapua osaavan työvoiman saatavuuteen
- Kaunista, kestävää, yhdessä!
- Rakentamisessa kohti kiertotalousyhteiskuntaa
- Edessä miljoona mahdollisuutta?