Korjausrakentamiseen liittyvien haasteiden ratkominen on olennaista myös asumisviihtyvyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa

Korjausrakentaminen on merkittävä ja kasvava rakentamisen sektori Suomessa, joka on kasvanut vuodesta toiseen hyvin tasaisesti. Tämä on luontevaa, koska niin suuri osa käytössä olevasta asuntokannastamme on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla.

Koronapandemian alkuvaiheessa erityisesti taloyhtiöiden korjausrakentaminen pysähtyi. Suurista korjaushankkeista päätetään taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ja monissa taloyhtiöissä jouduttiin lykkäämään ja viivyttämään hankkeita.

Isännöintiala otti taloyhtiöiden kanssa ison digiloikan, ja taloyhtiöiden hallinnollisia kokouksia järjestettiin verrattain nopeasti etäkokouksina. Tämän vuoden yhtiökokouksissa etäkokouksia on käytetty jo laajasti, ja palaute on ollut hyvää. Moni isännöintialan yritys on viestinyt, että osallistuminen yhtiökokouksiin on jopa lisääntynyt, kun osallistuminen on ollut aiempaa helpompaa. Suurelta osin yhtiökokousten järjestäminen on mahdollistanut sen, että korjaushankkeiden suma ei ole kasvanut kovin merkittävästi.
 

Kustannukset nousevat ja rahoitus vaikeutuu?

Vaikka korjausrakentaminen on koronan jälkeen lähtenyt vetämään, näköpiirissä on uusia haasteita. Pidemmän aikavälin haasteita ovat erityisesti rahoituksen saatavuus, ilmastotoimet sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lyhyellä tähtäimellä myös suhdanteista enemmän riippuva rakennuskustannusten nousu.

Kevään 2021 Isännöintiliiton putkiremonttibarometrissa isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien kustannukset nousevat seuraavan vuoden aikana melko merkittävästi, jopa kymmenen prosenttia. Tuolloin noita arvioita kritisoitiin ylimitoitetuiksi, mutta pelkästään tämän vuoden elokuussa rakennuskustannukset nousivat yhdeksän prosenttia. Nousua vuoden takaiseen on jopa 12 prosenttia.

Kustannusten nousu vaikeuttaa luonnollisesti rahoituksen järjestämistä. Putkiremonttibarometrin mukaan taloyhtiöiden ongelmat remonttirahoituksessa ovat kasvaneet. Tänä vuonna 15 prosenttia kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä uskoo, että putkiremontti ei onnistu rahoituksen puuttuessa. Vuonna 2019 vastaava luku oli kuusi prosenttia. Olisi yllättävää, jos rahoitushaasteet eivät ensi vuoden barometrissä jälleen kasvaisi.
 

Energiatehokkuuden parantamiseen kannustettava

Putkiremonttibarometrin mukaan ikkunoiden ja ovien uusiminen on tärkein nimetty energiatehokkuutta parantava toimenpide. Korjaus oli toteutettu yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Lisäeristäminen ja lämmön talteenotto toteutettiin neljässä prosentissa ja maalämpö kolmessa prosentissa remontteja. Energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja siis tehdään edelleen putkiremonttien yhteydessä varsin vähän.

Ilmastotoimet ja niiden onnistuminen kääntävät katseita asumiseen sekä rakennettuun ympäristöön. EU-komission Renovation Wave -strategiassa painotetaan energiatehokkuuden parantamista. Sen tarkoituksena on tuplata korjausrakentamisen määrä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Siihen liittyy myös ”Fit for 55”, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vuoden 1990 tasosta. Luonnollisesti nämä ilmastotoimet koskevat myös rakennettua ympäristöä ja asumista. EU-komission toimet ohjaavat kansallisen lainsäädännön ohella korjausrakentamista eteenpäin, energiatehokkuus edellä.

Korjausrakentamiseen liittyy isoja haasteita, joita meidän pitää ratkoa. Kaikissa korjaushankkeissa täytyy miettiä myös mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Taloyhtiömaailmassa on myös väistämätöntä, että uusia tukimuotoja otetaan käyttöön. Tällöin päätöksenteko on mahdollista eivätkä asumismenot karkaa tavallisten ihmisten ulottumattomiin.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen taloyhtiöiden remonteissa olisi yksi toimiva keino. Jos korjaushankkeita ei saada edistettyä, voi se johtaa myös asumisviihtyvyyden laskuun. Joka tapauksessa näemme tulevaisuudessa entistä enemmän myös asuinrakennusten loppuun ajamista. Samoin kuin vanhoille autoille tehdään. Mutta sekin pitää tehdä suunnitelmallisesti.
 

Viljamaan kuva: Aleksi Poutanen / Isännöintiliitto.

*************************************

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

 

Tuomas Viljamaa

ROTI 2021 Rakennukset - paneelin jäsen
Vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja, Isännöintiliitto

 

Takaisin listaukseen

Blogit