Aikaa kestäviä, laadukkaita rakennuksia luodessa tarvitaan monialaista osaamista

Töölön ikoninen rakennus, entinen kauppakorkeakoulu − nykyinen Aalto-yliopisto Töölö, toimii mainiona esimerkkinä aikaa kestävästä laatuarkkitehtuurista. Sen restaurointi on tehty huolella, alkuperäistä kunnioittaen.

Rakennus valmistui sodan jälkeisenä varainhankinnan ponnistuksena vuonna 1950, ja sen suunnittelussa erityisen merkittävää oli korkea esteettinen laatu. Arkkitehteinä toimivat Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, ja lisäksi alkuperäisen sisustuksen suunnitteli joukko kärkimuotoilijoita, kuten Paavo Arni, Ilmari Tapiovaara, Maija Heikinheimo, Olli Borg ja Dora Jung. Erityisen kuuluisia ovat Paavo Tynellin valaisimet ja Michael Schilkinin keramiikkareliefi julkisivussa.

Rakennuksen restauroinnin suunnitteli Arkkitehtitoimisto SARC, yhteistyössä Museoviraston kanssa. Restaurointirakentamisen tavoitteena oli modernisoida rakennustekniikka kunnioittamalla alkuperäistä arkkitehtuuria.

Mutta minkälaisia pysyviä julkisia taideteoksia pystyy sijoittamaan rakennukseen, joka itsessään on kokonaistaideteos ja pursuaa jännittäviä tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä? Ratkaisu löytyy historian kunnioittamisesta ja aimo annoksesta radikaalia luovuutta.

Taiteilijat Sakari Kannosto ja Kristina Riska ottivat haasteen vastaan luoden vahvat teokset. Ne sekä kyseenalaistavat että luovat uuden oppimiseen innostavia merkityksiä. Riskan keraamiset veistokset pääaulassa tuovat tilaan vahvaa läsnäoloa ja kontrastia toivottamalla vieraat tervetulleeksi rakennukseen.
 

Radikaali luovuus näkyy Aalto Töölön rakennuksen taideteoksissa. Taiteilija Kristina Riska "inevitable progress I & II" veistokset tuovat kontrastia pääaulaan. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto

 

Riskalle taide on jatkuvaa rehellisyyden etsimistä, jossa teokset kyseenalaistavat kauneuden ja rumuuden välimaastoja. Teokset huokuvat todellista materiaalin hallintaa, joka on mahdollista saavuttaa vain vuosikymmenien nöyrän ja pitkäjänteisen työskentelyn parissa.
 

Taideteokset reagoivat tilaan ja peilaavat rakennuksen monia yksityiskohtia ja materiaaleja. Sakari Kannoston “Kiertää” -teos houkuttaa kävijöitä käyttämään portaita ja katsomaan teosta eri kulmista. Kuva: Mikko Raskinen/ Aalto-yliopisto


Kannoston korumainen messinki-lasiteos esittää yksinkertaistettua metsävaahteran siemenoksaa, joka muistuttaa portaikossa kulkijaa jatkuvasta liikkeestä ja kasvusta. Kannosto kannustaa miettimään, voiko taideteos toimia jokapäiväisenä inspiraationa rakennuksessa työskenteleville ihmisille?

Vahvasti materiaalisuuteen viittaavat taideteokset ovat sisällöllisesti kiinni tässä päivässä, mutta viittaavat kestävillä materiaalivalinnoillaan myös Töölön rakennuksessa käytettyihin materiaaleihin. Huolella valmisteltu kokonaisuus tuo oppimisympäristöön paikkoja arkipäiväisille oivalluksille.

Kuten uusimmassa ROTI-raportissa todetaan: ”Terveellinen, turvallinen ja toiminnallisesti laadukas rakennus, joka inspiroi arkkitehtuurillaan, kestää myös aikaa. Taide ja muotoilu tukevat toiminnallisuutta ja tilassa viihtymistä.”

Miten kestävään laatuun päästään? Vastaus on helppo: palkkaamalla rakennushankkeisiin mukaan arkkitehtuurin, taiteen ja muotoilun huippuammattilaisia. Monialainen osaaminen yhdessä rakennusalan ammattilaisten kanssa takaa ratkaisut, jotka sekä kestävät, mutta myös antavat aihetta syvälliseen uudenlaiseen ajatteluun. Olemassaolevan tekemisen kyseenalaistaminen on ainut mahdollisuus löytää uusia ratkaisuja.


Siirry tästä Aalto-yliopiston verkkosivuille, jossa katsottavissa Töölön taiteesta tehdyt videot

Outi Turpeisen kuva: Ornamo / Ann Koponen

**********************************************

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi
 

 

Outi Turpeinen

Rakennukset-paneelin jäsen
Taiteen tohtori, taidekoordinaattori, Aalto-yliopisto
Hallituksen varapuheenjohtaja, Ornamo

 

Takaisin listaukseen