Suomen maanteiden ja rautateiden kunto on heikentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Liikenneverkkojen tilaa on kuvattu korjausvelalla – tarkoittaen termillä sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyväksi kunnoksi on määritelty "riittävä tekninen ja taloudellinen taso". Se tarkoittaa ko. väylän merkittävyyteen riittävää kuntotasoa, mutta ei siis täysin uuden väylän tasoista kuntoa.

Korjausvelan suuruudeksi on Väylässä, ja sen edeltäjävirastoissa, laskettu noin 2,5 miljardia euroa. Vuoden 2010 tilanteessa korjausvelan määrä oli noin 2,0 miljardia euroa. Kasvu tapahtui vuosikymmenen alkupuolella, ja vuosina 2016-2018 erillisen korjausvelkarahoituksen avulla väylien kunnon heikkeneminen saatiin pysäytettyä.

Korjausvelka näkyy liikenneverkoilla esimerkiksi huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän lisääntymisenä, rautateiden rakenteiden heikentymisestä sekä siltojen kunnon heikentymisenä. Tämä näkyy väylien käyttäjille esimerkiksi reikiintyneinä teinä ja henkilöliikennettä hidastavina rautatieliikenteen rajoituksina. Lisäksi korjausvelka näyttäytyy joillakin radan osilla rautateiden teollisuuden kuljetusten sekä siltojen painorajoituksina.

Liikenneverkoista ongelmallisessa tilanteessa ovat tie- ja rautatieliikenne. Vastaavanlaista ongelmaa ei ole vesiväylien ja lentoasemien osalta. ROTIn asiantuntijapaneelin tekemässä arvioinnissa lentoasemat (9-) sekä vesiväylät ja satamat (8+) saavat rautateitä (7½) ja teitä (7-) paremmat arvosanat.

Väylä teettää tienpidon, radanpidon ja vesiväylien pidon ulkopuolisilla palveluntuottajilla, urakoitsijoilla ja konsulteilla. Vuosia jatkunut alhainen perusväylänpidon rahoitustaso yhdistettynä yleiseen kustannusnousuun on nostanut tarvetta lisärahoitukselle väylien kunnon hallitsemiseksi.

Suomen ollessa pitkien etäisyyksien maa, on ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kustannuksella merkitystä elinkeinoelämän kilpailukyvylle sekä ihmisten liikkumiseen kuluttamaan aikaan. Tätä kilpailua ei käydä piirikunnallisella tasolla, eikä edes kotimaisten kaupunkiseutujen välillä, vaan osana kansainvälistä kilpailua.

Esimerkiksi Ruotsi rahoittaa liikenneverkkoja selvästi enemmän sekä kunnossapidon että investointien osalta. Ja toisaalta Ruotsin teollisuus on monella tapaa merkittävä Suomen kilpailija. Suomessa täytyy myös pystyä tarjoamaan toimivat logistiset yhteydet yrityksille, jotta Suomeen tehdään tulevaisuudessakin investointeja, jotka luovat työpaikkoja, ja sitä kautta hyvinvointia.

Liikenneverkot tuottavat palvelunsa tässä päivässä, esimerkiksi ihmisten liikkumisena töihin, kouluihin ja harrastuksiinsa, sekä tavarakuljetuksina ruokakauppoihin ja teollisuuslaitoksiin. Hyvän asiakaspalvelun mahdollistamiseksi on varmistettava väylien kunto, sekä huolehdittava kunnossapidosta, kuten teiden aurauksesta ja liukkauden torjunnasta sekä rautateiden päivittäisestä kunnossapidosta.

Suomessa kaupungistuminen on edelleen jatkunut, ja tämä asettaa uusia liikennetarpeita kaupunkiseuduille ja niiden välille. Alhaisen rahoitustason vuoksi vuosien aikana on patoutunut runsaasti tarpeita liikenneverkkoihin investoimiseen hyvän palvelutason mahdollistamiseksi. Tarpeet liittyvät esimerkiksi sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen: kaksiraiteisten rautateiden lisääminen parantaisi rautatieliikenteen kilpailukykyä sekä pääteiden rakentaminen nelikaistaisiksi tai 2+1-kaistaisiksi keskikaideteiksi parantaisi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Pelkän nykyisen tilanteen hoitaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tulevaisuudessa on huomioitava erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta sekä digitalisaation ja automaation mahdollisuudet, kuten tarpeetkin.

Valtion liikenneväylien kunnon parantamisella parannetaan myös yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä.


ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi
www.facebook.com/roti2019/
https://twitter.com/roti2019

 

Magnus Nygård

ROTI 2019 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin jäsen
Osastonjohtaja, Väylävirasto

 

Takaisin listaukseen

Sinua voi kiinnostaa myös

Yksityisteiden hyvä kunto välttämätöntä elinkeinoelämälle

Yksityisteiden ja niiden siltojen kunto uhkaa monin paikoin elintarviketuotannon ja muun yksityisteiden varsilla sijaitsevan yritystoiminnan kuljetuksia. Logistiikka on olennainen osa eri alojen tuotantoprosessia, jossa teillä liikkuvat niin raaka-aineet, puolivalmisteet, lopputuotteet kuin ihmisetkin.

Lue lisää

ROTI-puheenjohtajavideo: Liikenneverkot

ROTI 2019 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin puheenjohtaja Jorma Mäntynen kertoo videossa liikenneverkkojen toimivuuden merkityksestä yhteiskunnalle.

Lue lisää

Liikenneverkot Suomen tuotantolinjoina

Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.

Lue lisää

Blogit