Käytännön toimien lisäksi muutoksessa on pakko huomioida myös inhimilliset tekijät, muistuttaa Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelin puheenjohtaja Markku Hedman
Suomen tavoite on olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Lisäksi Suomi pyrkii toiminnallaan tukemaan Agenda 2030:n toteutumista, johon sisältyy tavoite luoda Suomeen turvallinen, terveellinen ja ihmisten hyvinvointia tukeva rakennettu ympäristö vuoteen 2030 mennessä. Myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen halutaa pysäyttää.
Tavoitteena oleva vihreä siirtymä edellyttää kiinteistö- ja rakennusalalta uusia innovaatiota, jotka ratkaisevat rakennetun ympäristön haasteita siilottomasti. Tämä edellyttää osaoptimoinnin sijaan kokonaisvaltaista ja datapohjaista arviota vaikutuksista. Meidän täytyy jatkossa pystyä samanaikaisesti, ja keskinäisriippuvuudet ymmärtäen, huomioimaan esimerkiksi hiilijalanjälkeen, energiankulutukseen, tekniseen käyttöikään, kiertotalouteen ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet.
Toimialojen rajat tai toiminnan mittakaavat eivät saa rajoittaa uusien ratkaisujen ja prosessien kehittämistä. Talonrakentamista, yhdyskuntatekniikkaa, liikennettä ja energiantuotantoa on jatkossa tarkasteltava nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja monimittakaavaisesti. Nykyisestä edelleen kehittyvä tietotekniikka sekä rakennetun ympäristön digitaalinen kaksonen luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia data-pohjaisesti ohjatulle rakennetun ympäristön suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle.
Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomen tavoitteena olevan hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää kiinteistö- ja rakennusalalta näkökulman laajentamista edelleen. Tarvitsemme perinpohjaisen systeemisen muutoksen, jossa teknis-taloudellisten seikkojen ohella osataan huomioida esimerkiksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, yksilölliseen kokemusmaailmaan ja erilaistuviin elämäntapoihin liittyviä tekijöitä.
Uudet innovaatiot eivät pääse vaikuttamaan, mikäli kaikki systeemisen järjestelmän osat eivät mukaudu tai tue muutoksen toteutumista. Kyse on polkuriippuvuudesta, jossa järjestämätason aiempi valinta määrittää myöhempiä valinnan mahdollisuuksia. Todellisen vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää koko järjestelmän riippuvuus- ja vaikutussuhteiden monisyisen verkoston ymmärtämistä ja toimintamekanismien tarpeellista muuttamista.
Vihreässä siirtymässä ei siis ole kyse ainoastaan teknologiasta, vaan aivan yhtä olennaista on huomoida inhimilliset tekijät. Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos.
Meillä on kiire muuttaa globaalin kehityksen suuntaa. Kiireestä huolimatta nyt on tärkeää käydä moniäänistä ja eri näkökulmat yhdistävää keskustelua. Jos keskitymme ainoastaan käytännöllisiin toimenpiteisiin, emme voi päästä yhteiseen käsitykseen vihreän siirtymän merkityksestä, siihen sisältyvistä arvoista ja sen vaikutuksesta kulttuuriin.
Yhteinen ymmärrys rakentaa tiekartan, jonka avulla eri toimijoiden käsitykset, tavoitteet ja toiminta kohtaavat. Tällöin vihreän siirtymän edellyttämät muutokset ovat helpompia toteuttaa. Samalla voimme löytää keinot sekä ratkaista ekologiaan ja ilmastomuutokseen liittyviä haasteita että varmistaa ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tasa-arvo.
*******************************
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi
Markku Hedman
Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelin puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Rakennustietosäätiö RTS, yliasiamies
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä
- Infra-alan digitalisaatiosta vetoapua osaavan työvoiman saatavuuteen
- Kaunista, kestävää, yhdessä!
- Rakentamisessa kohti kiertotalousyhteiskuntaa
- Edessä miljoona mahdollisuutta?