Kunnalla on oikeus ja velvollisuus laatia kaavoja sitä mukaa kuin yhteiskuntakehitys niin vaatii. Kestävä yhdyskunta ja elinympäristö syntyvät yhteistyössä toteuttajien kanssa.

Kaupungistumisen myötä rakentamisen tarve on suuri erityisesti kasvukeskuksissa. Myös muualla on alueita, joiden kehittäminen on kunnan elinvoiman kannalta ensisijaisen tärkeää. Kysymys on asunto- ja työmarkkinoiden toimivuudesta - toisin sanottuna perheiden ja työteon muuttuvista tarpeista, joihin kunnan pitäisi vastata muun muassa kaavoituksen keinoin.

Samanaikaisesti jopa kasvukeskuksissa on paljon tyhjää toimistotilaa. Rakennusten, ja niiden käyttöä koskevan säätelyn pitäisikin kehittyä joustavampaan suuntaan. Pandemia on osoittanut, että myös kaupunkikeskustat ovat haavoittuvaisia, kun etätyö on vienyt asiakkaat lounasravintoloista ja myymälöistä. Keskustoihin tarvitaankin kipeästi uusia asukkaita.

Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa ovat kunnan tärkeimpiä elinvoiman edistämisen keinoja. Elinvoimatyön onnistumiseksi tarvitaan avoimuutta päätöksentekoon ja ennakoitavuutta lupaharkintaan sekä saumatonta yhteistyötä eri hallinnonalojen välille.

Etenkin jo rakennetuilla alueilla, täydennysrakennusalueilla ja alueilla, joiden käyttötarkoitus on muuttumassa, kaavahankkeita toteutetaan pääsääntöisesti yhteistyössä maanomistajien ja hankekehittäjien kanssa. Näissä ns. kumppanuushankkeissa kaupungin johto, suunnittelijat ja hanketoimijat etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja. Win-win -tilanteessa yrityksille löytyy hyviä sijaintipaikkoja, kaupunkiympäristö kohenee, kiinteistönomistaja pystyy kehittämään kiinteistöään tuottavalla tavalla ja kuntaan muuttaa uusia asukkaita.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kaavojen valmisteluun liittyviä kumppanuushankkeita on toteutettu kaikenkokoisissa kunnissa. Ja merkittävä osa kaava-aloitteista johtaa kaavaan.

Selvityksessä tunnistettiin kuitenkin tarve kehittää toimintatapoja avoimuuden, ennakoitavuuden ja luottamuksen lisäämiseksi. Kunnan olisi muun muassa linjattava, millä prosessilla ja missä ajassa se reagoi uusiin ideoihin. Tavoitteet ja reunaehdot olisi kirjattava linjauksiin ja hankekohtaisiin sopimuksiin johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi. Ne eivät saisi olla liian yksityiskohtaisia tai muutoin rajoittaa tarpeettomasti hankeen toteuttamista.

Kumppanuushankkeiden onnistumiseksi on tärkeää, että tavoitteet sovitaan yhdessä. Niiden toteutumiseen on myös sitouduttava. Kun kaavaa ja kohteen rakennussuunnittelua viedään eteenpäin yhtä aikaa, voidaan varmistaa niin hankkeen taloudellinen toteutettavuus kuin syntyvän elinympäristön laatu parhaalla mahdollisella tavalla.
 

Kumppanuushankkeisiin liittyviä haasteita ja ratkaisuehdotuksia.
Lähde: Toivonen, Linda (2021). Kumppanuuden monet muodot. Acta 279. Suomen Kuntaliitto.

Anne Jarvan kuva: Kuntaliitto
 

***********************************

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

 

 

Takaisin listaukseen