Energiatehokkuustoimikunnan ehdotuksilla kulutukseen huimat säästöt

Energian loppukulutus on esitettyjen toimenpiteiden myötä vuonna 2020 noin 11 prosenttia alempi, kuin mitä se olisi ilman näitä toimia. Tavoite on valtioneuvoston marraskuussa 2008 eduskunnalle toimittaman Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukainen. Näin säästetty energia vastaa noin 9,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennystä. Toimikunta esittää työssään myös näkemyksensä siitä, miten energian kulutus vähenee vuodesta 2020 vielä kolmanneksen vuoteen 2050 mennessä.

Koko yhteiskunnan on ratkaisevasti muututtava - toimenpiteiden kivijalan oltava kunnossa
Toimikunnan mukaan haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain yksittäisillä toimenpiteillä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevasti muuttua. Muutosta tarvitaan myös elämis-, ajattelemis- ja käyttäytymistavoissamme sekä arvoissamme.

Toimikunnan korostaa kivijalaksi ristimänsä kokonaisuuden merkitystä. Se onjoukko asioita ja toimintoja, joiden on yhteiskunnassa oltava kunnossa, jotta tavoitteisiin päästään. Kivijalka­toimenpiteet ovat laaja-alainen ja kauaskantoinen perusta kaikelle toiminnalle. Niiden pitäminen kunnossa on samalla olennainen osa tähdättäessä vuoden 2050 tavoitteisiin.

Vaikuttavimmat toimenpiteet vuoteen 2020 - säästövaikutukset yhteensä 36,4 terawattituntia

Toimenpiteistä pystyttiin laskemaan energiansäästövaikutusta 36,4 terawattituntia, josta 6,4 TWh on sähkön säästöä. Lisäksi ehdotetaan lukuisia tärkeitä ja vaikuttavia toimia, joille ei voi laskea tarkkaa määrällistä säästövaikutusta. Näitä ovat esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutokseen liittyvät toimet, koulutus, tutkimus ja kehitys sekä neuvonta ja viestintä.

Toimikunnan työn pääpaino oli päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Tarkastelussa olivat yhdyskuntarakenne, rakennukset, liikenne, kotitaloudet ja maatalous, teollisuus sekä julkinen ja yksityinen palvelusektori.

Suurimmat laskettavissa olevat säästöt voidaan saavuttaa uuden ajoneuvoteknologian (8,5 TWh), uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määräysten (4,9 TWh), haastavampien energiatehokkuussopimusten (2,8 TWh) ja laitteiden energiavaatimuksen (2,1 TWh) avulla. Näillä neljällä päästökaupan ulkopuolisella toimenpidekokonaisuudella saavutetaan puolet säästötavoitteesta. Energiavaltaisessa teollisuudessa päästökaupan ja muiden toimenpiteiden vaikutuksesta arvioidaan tapahtuvan energian käytön tehostumista vuoteen 2020 noin 8 TWh.

Toimikunnan esittämät toimenpiteet edustavat niin normiohjausta, taloudellisia ohjauskeinoja, informaatio-ohjausta, koulutusta ja osaamista, tutkimusta ja kehitystä kuin muita yksittäisiä menetelmiä (esim. energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset).

Energiatehokkuustoimet maksavat itsensä takaisin jo vuoteen 2020 mennessä

Energiansäästöstä aiheutuu ensi vuosikymmenen alussa investointikustannuksia, mutta kun toimenpiteiden säästövaikutukset alkavat näkyä, energiansäästö maksaa itsensä takaisin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kansantalouden näkökulmasta energiatehokkuustoimenpiteet ovat osoittautuneet tehdyssä arvioinnissa aikaisemmin arvioitua kannattavammiksi ja toimien myönteiset vaikutukset näkyvät nopeammin kuin aiemmin on arvioitu.

Tavoitteet ja toimenpiteet luovat energiansäästön ja energiatehokkuuden kokonaissuunnitelman

Tarkoituksena on, että toimikunnan toimenpide-ehdotukset yhdessä hallituksen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritettyjen energian loppukäytön tehostamistavoitteiden ja linjausten kanssa muodostavat energiansäästön ja energiatehokkuuden kokonaissuunnitelman.

Strategian mukaan valtioneuvosto päättää viimeistään syksyllä 2009 toimikunnan ehdotukset saatuaan kiireellisesti käynnistettävistä energiatehokkuustoimista, toiminnan organisoinnista ja rahoituksen kohdentamisesta.

Energiatehokkuustoimikunta oli laajapohjainen ja yksituumainen

Laajapohjaisen Energiatehokkuustoimikunnan puheenjohtaja on teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen 31 jäsentä ja työskentelyyn osallistuneet noin 130 asiantuntijaa edustavat organisaatiota yhteiskunnan eri alueilta. Toimikunnan mietintö oli yksimielinen.

Toimikunta asetti alaisuuteensa viisi jaostoa. Nämä olivat: rakennukset, liikenne, kotitaloudet sekä teollisuus ja palveluala. Viides jaosto tarkasteli valtion edistämistoimien organisointia.

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö liitteineen on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteessa www.tem.fi  > Energia > Energia-alan selvityksiä ja raportteja > Energiatehokkuus ja energiansäästö (julkaisuja).

Takaisin edelliselle sivulle