Infraurakoitsijoiden alueellisissa suhdannenäkymissä vain vähän positiivista: Rakentamisen määrä vajoaa edelleen

”Kesän ja syksyn odotukset ovat pessimistiset kaikilla alueilla erityisesti infrarakentamisen määrän suhteen. Kunnossapidon töiden määrässä tilanne on myönteisempi, tosin sekin on miinuksella”, sanoo toimialapäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kerää lähinnä isoilta infra-alan urakoitsijoilta suhdanteita kuvaavia tietoja. Infra ry aloitti viime vuonna näiden EK-kyselyjen täydentämisen suuntaamalla erillisen kyselyn pienille ja keskisuurille paikallisyrityksille.

Isojen infra-alan yritysten urakoitsijoista kolme neljästä ounastelee kannattavuuden heikkenemistä. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste painui vuotta aikaisemmasta 85 %:sta 74 %:iin. Tilausten turvaama tuotanto aleni lähes puoleen ollen 3,9 kuukautta.

Alueelliset suhdanteet

Uudellamaalla alueen paikallisyrityksistä suhdannetilannetta talvella piti hyvänä viidennes, tyydyttävänä puolet, heikkona viidennes ja joka kymmenes erittäin heikkona. Talvikauden töiden määrä väheni joka toisella yrityksellä. Kaluston käyttöaste oli maaliskuussa 2009 69 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 85 %. Joka viides yrityksistä odottaa kesäkauden rakentamisen määrän kohenevan vuoden takaisesta, mutta yli 2/3 uskoo sen edelleen alenevan. Kunnossapitotöiden määrän arvioi 60 % yrityksistä pysyvän ennallaan.

Lounais-Suomessa talven suhdannetilannetta piti heikkona tai erittäin heikkona yhteensä 25 %. Hyvänä sitä piti runsaat 10 % yrityksistä. Maaliskuussa kapasiteetin käyttöaste painui hieman alle 60 %:n, kun se oli vuotta aikaisemmin 87 %. Odotukset vuoden jälkipuoliskolle ovat rakentamisen osalta erittäin heikot. Yhdeksän kymmenestä odottaa työmäärien alenevan vuodentakaisesta.

Keskisessä Suomessa talven suhdannetilannetta piti hyvänä runsas kolmannes ja tyydyttävänä vajaa puolet yrityksistä ja heikkona tai erittäin heikkona yhteensä viidennes yrityksistä. Talven työmäärät alenivat puolella yrityksistä. Kapasiteetin käyttöaste oli tiedustelun korkein, 75 %. Lähiajan näkymät ovat Keski-Suomessakin heikot, sillä rakentamisen määrän vuodentakaisesta arvioi alenevan kolme yritystä neljästä. Kunnossapidonkin työmäärän saldoluku on selvästi miinuksella.

Kaakkois-Suomessa talven suhdannetilannetta piti hyvänä 30 % ja tyydyttävänä puolet yrityksistä. Kaluston käyttöaste maaliskuussa oli 70 %. Myös lähiajan näkymät ovat muuta maata valoisammat, vaikka työmäärät vuotta aikaisempaan nähden ovat täälläkin selvästi supistumassa.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa puolet yrityksistä piti talven suhdannetilannetta tyydyttävänä ja joka kuudes hyvänä. Töiden määrä supistui runsaassa puolessa yrityksiä. Joka kymmenes pystyi kasvattamaan työmääräänsä. Kaluston käyttöaste maaliskuussa oli 61 %. Kesän ja syksyn näkymät ovat voimakkaasti heikkenevät.

Pohjanmaalla suhdannetilanteen talvikautena arvioi hyväksi runsas viidennes yrityksistä ja tyydyttäväksi samoin viidennes. Heikkona tai erittäin heikkona tilannetta piti yhteensä yli puolet yrityksistä. Kalustoa oli maaliskuussa vajaakäytössä paljon. Pohjanmaalla kesäkauden töiden määrä pysyy runsaalla puolella yrityksistä ennallaan ja toisella puoliskolla supistuu. Arvio on muuta maata valoisampi.

Oulun ja Lapin läänissä talvikauden suhdannetilanteen arvioi hyväksi tai tyydyttäväksi yhteensä runsas 70 %. Heikkoja oli runsas viidennes ja erittäin heikkoja alle kymmenesosa. Töiden määrä supistui 70 %:lla yrityksistä. Arvio rakentamisen määrästä lähikuukausina on negatiivinen kahdella yrityksellä kolmesta. Kunnossapidossa tilanne on miinuksella, mutta lähellä normaalia.

Yritysten toimintaa haittaavat tekijät lähitulevaisuudessa

Heikkenevä suhdannetilanne lähikuukausina koetaan selvästi pahimpana toimintaa uhkaavana tekijänä. Tarjouspyyntöjen ja tilausten vähyys vaivaa 25 — 40 %:ia yrityksiä. Kireäksi muuttunut hintakilpailu mainitaan Keski-Suomessa ja pohjoisessa noin joka viidennessä yrityksessä. Korkea kustannustaso huolettaa monia yrityksiä. Rajusti heikenneestä työmäärästä huolimatta noin viidennes yrityksistä ilmoittaa edelleen ammattikoulutetun väen vajauksesta.

”Vaikka muutaman kuukauden takaisista valtion elvytystoimista osa suuntautuikin infra-alalle, olisivat uudet lisäpaketit enemmän kuin tervetulleita. Korjausvelka on edelleen valtava. Infra-alalle kohdistettu valtion tuki ohjautuu aina suomalaisen yrittäjän ja suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi. Alalla olisi myös resursseja toteuttaa uusia hankkeita erittäin nopeallakin aikataululla”, muistuttaa toimitusjohtaja Paavo Syrjö Infra ry:stä.

Takaisin edelliselle sivulle