Kiinteistö- ja rakentamisala yhdessä rintamassa mukana ilmasto- ja energiatalkoissa

Alan tärkeimmät esitykset liittyvät valtiovallalle ehdotettavaan tieto- ja neuvontapalveluun, reaaliaikaisten energiakulutustietojen mittaamisen kehittämiseen ja hinnoittelun kulutuspainotteisuuteen, energiatehokkaan korjausrakentamisen jatkotukemiseen sekä valtion rooliin energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden tiennäyttäjänä sen omissa tai tukemissa rakennushankkeissa.

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia kiinteistö- ja rakentamisalan näkökulmasta
Kiinteistö- ja rakentamisala tahtoo vastata ilmasto- ja energiahaasteisiin yhteistyössä valtiovallan, kuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Alalla on erittäin merkittävä rooli ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Asuin- ja muiden rakennusten osuus on hieman yli 50 % maamme 610 miljardin euron kansallisvarallisuuden arvosta. Kiinteistöt ja niiden käyttö kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta.

Linjauksia ja toimenpiteitä tarvitaan kiinteistöjen, yhdyskuntarakenteen ja energian osalta. Kokonaisvaltainen käytön ja elinkaaret kattava tarkastelu on tarpeen.

Strategian tavoitteiden toteuttamista tulee johtaa ja tukea normien, vero-ohjauksen, julkisen rahoituksen, energiahinnoittelun, energiatehokkuussopimus-järjestelmän, julkisten hankintojen, tutkimus- ja kehitystoiminnan, osaamisen ja viestinnän kautta.

Tietopalvelut, neuvonta ja viestintä
Ilmasto- ja energiastrategian toteuttaminen edellyttää riittäviä tietopalveluita ja viestintää sekä kuluttajille että ammattilaisille. Hajallaan oleva käytännön tieto ja hyödyllinen tutkimustieto on saatava koottua tehokkaasti käyttöön. Ehdotamme valtakunnallisen verkkopohjaisen tieto- ja neuvontapalvelun toteuttamista valtion, kuntien ja alan toimin hyödyntäen mm. valmistumassa olevaa energianeuvonnan selvitystä.

Energiankulutuksen mittaus, seuranta ja hinnoittelu
Energiankulutustiedot tarvitaan vähintäänkin tuntitasoisina käyttäjien, kiinteistön omistajien ja palveluntuottajien käyttöön tietoverkosta tai suoraan mittarista. Uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto on otettava huomioon. Hinnoittelun on oltava kulutuspainotteista.

Korjausrakentaminen, ylläpito ja uudistaminen
Korjausrakentamisen strategian ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano on keskeistä ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamisen kannalta. Hyvin alkaneita normitalkoita tarvitaan kestävän kehityksen esteiden raivaamiseksi.

Kymmenen prosentin korjausavustusta tulee jatkaa vielä ensi vuonnakin suunnaten se energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.

Valtio tiennäyttäjänä, edelläkävijänä ja rahoittajana
Valtion on toimittava energiatehokkuuden edelläkävijänä ja rahoittajana. Julkinen sektori hallitsee merkittävää osaa rakennetusta ympäristöstä ja sen hankinnoilla on merkittävä vaikutus alan markkinoihin. Strategian toteuttamiseksi tarvitaan riittävää valtion rahoitusta asuntojen rakentamiseen, korjaamiseen ja uudistamiseen sekä alan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Lisäksi valtiovallan tulisi ohjata rahoituksellisesti tukemaansa asuntotuotantoa jo lähivuosina myös energiatehokkuuden näkökulmasta kohti matalaenergiaratkaisuja ja pidemmällä aikavälillä hiilineutraaleja ratkaisuja.

Kiinteistö- ja rakentamisalan odotukset ovat korkealla ilmasto- ja energiastrategian ja siihen liittyvien Energiatehokkuustoimikunnan toimenpide-ehdotusten osalta.

Kehitysvoimana hyödynnettävissämme ovat mm. valtion myötävaikutuksella perustettu uusi rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä, Tekesin ja Sitran ohjelmat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Kiinteistö- ja rakentamisalan puolesta:

  • Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry,
  • Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry,
  • Kiinteistöpalvelut ry,
  • Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry,
  • LVI-talotekniikkateollisuus ry, Rakennusliitto ry,
  • Rakennusteollisuus RT ry,
  • Rakennustietosäätiö RTS,
  • Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto,
  • Suomen Isännöintiliitto ry,
  • Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry,
  • Suomen Omakotiliitto ry,
  • Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry ja
  • Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry.


Takaisin edelliselle sivulle