Korjausrakentamisen kehittäminen vaatii tavoitteita ja näkemyksiä

RILin hallituksen asettama työryhmä käsitteli keväällä 2008 kehittämistarpeita kahdelta kannalta:

  • seurata ja tukea ympäristöministeriön vetämän korjausrakentamisen strategian jatkovalmistelua tuomalla esiin näkemyksiä ja kehitysehdotuksia toimenpidesuunnitelman laadintaan
  • asemoida RILin toimintaa korjausrakentamisessa ja ehdottaa, miten korjausrakentaminen tulisi huomioida RILin T&K-, koulutus-, julkaisu- ja jäsenorganisaatiotoiminnassa.

Korjausrakentamisen tarve kasvaa sekä julkisivu- että linjasaneerauspuolelle voimakkaasti lähimpien 10-15 v. sisällä.

Korjausrakentaminen liittyy oleellisesti energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä kautta myös ilmastomuutokseen.

Korjauskulttuuria ja korjausrakentamisen prosesseja pitää kehittää.

  • Tarvitaaan prosessien selkeyttämistä (vastuut, tehtävät), tehostamista sekä teollisempia prosessimuotoja. Käynnistysvaiheeseen, hankesuunnitteluun sekä päätöksenteon selkeyttämiseen tulee erityisesti panostaa. Eri rakennustyypit vaativat omat prosessimäärittelynsä: asuinrakennukset, toimistot, omakotitalot, jne.
  • Talotekniikan rooli tulee aina energiakorjauksissa (julkisivukorjauksissa) huomioida
  • Taloyhtiöiden tulee ymmärtää ylläpidon välttämättömyyden ja käytännön toteutustavat. Korjausten oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomioita.

Tilaajaosaamista on kehitettävä. Viestintä ja asioiden käsittely ”kansan kielellä” erittäin tärkeää

  • Alan pitää kehittää asiakkaan todellisista tarpeista lähteviä hyödyllisiä lisäpalveluja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan ja saavat siitä lisäarvoa.
  • Alueremonttijärjestelmä tulisi kehittää. Tulee olla mahdollisia myös ilman kunnan ohjausta.
  • Isännöintitoimi ei pysty yksin hallitsemaan korjaushankkeita, vaan tarvitaan ammattilaisia projektin johtotehtäviin. Isännöitsijän tulee ymmärtää prosessin kulkua.
  • Kuntotodistus- ja energiatodistus-järjestelmät ovat hyvä, vastaavanlaisia tarvitaan lisää
  • Peruskorjausurakointiin tarvitaan uusia toteutusmalleja, johon on sisällytetty hoito- ja ylläpitovastuu.
  • Korjausavustustoimintaa tulee kehittää. Avustuksen suuruus tulisi perustua saavutettuun hyötyyn eli jälkiseurannassa todettuun tulokseen.
  • Rakennussuojeluun tarvitaan selkeämmät menettelytavat.

Tietoa, koulutusta ja osaamista tarvitaan

  • Tietoa on paljon olemassa, mutta sen saaminen tehokkaaseen käyttöön on vaikeata.
  • Tarvitaan erityisesti puolueetonta tietoa, jossa käsitellään asiantuntevasti myös teknisesti vaativaakin asiaa.
  • Tieto on eri osapuolille erityyppistä samasta asiasta: asiantuntijoille, maallikoille, jne.
  • Tarvitaan hyvää sähköistä oppimateriaalia ja tehokkaat yhteystietojärjestelmät alan ammattilaisiin
  • Tarvitaan koulutusta kaikille osapuolille ja koulutuksen kehittämistä kaikilla tasoilla, esim.
    • asunto-oyt tarvitsevat valmennusta ennen hankkeen aloittamista (mm. päätöksenteon hallintaan)
    • korjausrakentamiseen suunnattua perusopetusta tulisi olla enemmän
    • koulutus on usein liian teoreettista, käytäntö ja opetus eivät kohtaa
    • korjausrakentamisen täydennyskoulutusta tarvitaan enemmän, mm. pääsuunnittelijan koulutusta
  • Pätevyyksiä ja osaamista on kehitettävä, esim.
    • korjausrakentamiseen erikoistuneita pätevyyksiä on jonkin verran olemassa, mutta pätevöityneitä on vielä vähän.
    • korjausrakentamiseen liittyvä rakennuttamispätevyys voisi olla tarpeen.
    • rakennuttamisen rooli RakMk A2:ssa vahvistettava ja siihen liittyvä pätevyys on syytä virallistaa
    • näyttöpohjaisia ammattitutkintoja tarvitaan enemmän.
    • henkilösertifikaatit hyviä, mutta eivät saa rajoittaa ja yksipuolistaa; tarvitaan moniosaajia
    • korjausrakentamisen työpäällikön ammattitutkinto tarpeen (erikoiskysymykset, viestintä, lainsäädäntö, mm.)

RILin toiminnassa korjausrakentaminen tulee huomioida mm. seuraavasti

  • RIL voi olla mukana mm. koordinointitehtävissä. Moni organisaatio mietti korjausrakentamiseen liittyen samoja asioita ja näin ollen tiivis yhteistyö on tarpeen.
  • Koska korjausrakentaminen on laaja alue, on fokusointi välttämätöntä jäsenistön tarpeista lähtien. Valitaan vuosittainen teema, jota työstetään monella rintamalla.
  • Vaikuttamisella tulee olla selkeä kohde/kohderyhmä, esim. koulutuksen sisältö ja taso (viranomaiset, oppilaitokset), rakentamisen laatu ja turvallisuus (viranomaiset, esim. ministeriöt, alan ammattilaiset sekä myös kuluttajat).
  • Huippuyliopistossa tulee saada voimakkaasti esille rakennusten energiatehokkuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus huomioiden, että uudisrakentaminen vähenee suhteessa korjausrakentamiseen
  • RILillä on tärkeä tehtävä luoda kansainvälisiä yhteyksiä korjausrakentamisen osaamisen ja tiedonvaihdon parantamiseksi.
  • Täydennyskoulutuksessa ja julkaisutoiminnassa huomioidaan korjausrakentamisen tarpeita: matalaenergiarakentaminen, korjausrakentamisen prosessihallinta, rakennusfysiikka, jne. Yhteistyö alan toimijoiden kanssa on tarpeen.

Työryhmään kuuluivat: Jyrki Jalli, Vahanen-yhtiöt, Erkki Laitinen, ympäristöministeriö, Jukka Riikonen, Senaattikiinteistöt, Timo Suominen, NCC, Tapio Jalo, Motiva (RILin hallituksen edustaja) , Jorma Haapamäki, RILin hallituksen puheenjohtaja, Pentti Hautala, RIL ja
Gunnar Åström, RIL, pj. ja sihteeri.

Lisätietoja:
Julkaisu- ja kehityspäällikkö Gunnar Åström
gunnar.astrom@ril.fi
040-514 4823



Takaisin edelliselle sivulle