Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle

RIL on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön Rakennusarkkitehtikoulutuksen työryhmän muistiosta ”Käytännönläheistä suunnitteluosaamista rakennusalalle".

RIL pyytää lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriötä kiinnittämään huomiota seuraaviin näkökohtiimme:

  • Kiinteistö- ja rakentamisalan, työvoiman ikärakenteen ja liikkuvuuden, lainsäädännön sekä yksittäisten oppilaitosten hallinnon merkittävät muutokset edellyttävät toimialan koulutustarpeiden ja kaikki koulutustasot kattavaa kokonaisselvitystä ennen uusiin merkittäviin koulutusavauksiin ryhtymistä. Työryhmän muistio ei vielä täytä tätä tarvetta.

  • Koulutustarpeiden määrittelyssä on vastaisuudessa otettava erityisesti huomioon toimialan relevantit pitkän aikavälin markkinaennusteet sekä maan rajat ylittävä verkostomainen toiminta. Ensiksi mainittu tarkoittaa mm. asuntotuotannon ja korjausrakentamisen volyymeitä, laatua ja sijoittumista ja jälkimmäinen mm. työvoiman ja palveluiden liikkuvuutta alihankintoina – myös Suomesta ulospäin. Työryhmän muistio ei huomioi näiden keskeisimpien tekijöiden vaikutusta työvoiman tarjontaan ja kysyntään.
  • Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelytyötä on tehty viime vuosina monella tasolla ja taholla. Viimeistään oppilaitostasolla koulutuksen oppimistavoitteet on kyettävä konkretisoimaan riittävän yksikäsitteisesti esim. rakenne-, materiaali- ja toimintokohtaisesti. Samalla on määriteltävä ero ylemmän korkeakoulututkinnon arkkitehdin oppimistavoitteisiin. Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) käyttämät termit tuntemus, riittävät tiedot tai perehtyneisyys ovat tähän liian ympäripyöreitä. Hyvä esimerkki oppimistavoitteiden täsmällisestä kirjaamisesta on Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksella kehitetty sähköinen, opiskelijaa ohjaava opinto-ohjelma O4. Vaativan suunnittelun osalta määrittelyn tulee nojautua FISE Oy:n pätevyysvaatimuksiin.
  • Laaditut osaamistarveselvitykset ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että samaan aikaan kun yksittäisten osa-alueiden vaatima osaaminen syvenee, osa-alueiden välisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa. Esimerkki tästä on energiatehokkuustavoitteiden, talotekniikan, rakennusfysiikan ja energian pientuotannon voimakas keskinäinen riippuvuus. Kun uusimuotoisen koulutuksen järjestämiseen ei ammattikorkeakouluille kuitenkaan osoiteta uusia resursseja, edellytämme ministeriöltä myös rohkeutta evätä hakemus koulutusvastuusta jos esitys uusimuotoisesta koulutuksesta ei ole objektiivisesti tarkastellen uskottava. Näemme työryhmän muistion tapaan välttämättömäksi, että uusimuotoinen koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun, jo sellaisenaan vahvan rakennusalan koulutuksen kanssa.

Lausunto kokonaisuudessaan tässä linkissä.



Takaisin edelliselle sivulle