Mikä on rakentamisen tarkoitus?

Niin kuin kaikkien, rakentajienkin olisi syytä aina silloin tällöin pysähtyä perimmäisten kysymysten äärelle. Yksi niistä on se, miksi olemme olemassa. Rakentajille itse tekeminen ja hankkeet prosesseineen ovat se mihin keskitytään, se mikä saa veremme kiertämään.

Mutta mikä on rakentajien rooli yhteiskunnassa? Monen mielestä olemme varmasti ennen kaikkea lähiympäristöterroristeja, kun tulemme yhtäkkiä heidän tutuille kulkureiteilleen, suorastaan iholleen, muuttamaan ja myllertämään naapurustoa. Sotkemme poikkeusreiteillämme päivittäiset rutiinit, aiheutamme melua, tärinää ja viivästyksiä.

Vai olemmeko sittenkin rakentamassa parempaa lähiympäristöä ja parempaa, toimivampaa ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa järjestelmineen, rakennuksineen ja liikenneverkkoineen?

Kenelle näitä hankkeita taas tehtiinkään?

Pienessä mittakaavassa vaikkapa kesämökillä voi lomallaan rakentaa ihan pelkästä rakentamisen riemusta. 11 kuukautta vuodesta, kun teemme töitä vähän muunlaisten hankkeiden parissa, meidän olisi kuitenkin pidettävä mielessä, kenelle niitä teemme ja ketkä ovat asiakkaitamme.

Suunnittelutoimistoille ja rakennusliikkeille asiakkaita ovat tilaajat, jotka maksavat laskut ja tekevät toimeksiannot. Näitä ovat julkishallinnolliset organisaatiot kuten kunnat ja valtio, yksityiset sijoittajat sekä asunto- ja toimitilainvestorit. Mutta nämäkin laskun maksajat teettävät hankkeen aina jotakin käyttötarkoitusta varten: kauppakeskukset rakennetaan shoppaajia, sairaalat potilaita, tiet tielläliikkkujia ja asunnot asukkaitaan varten ja uusi silta teollisuuden tehokkaita kuljetuksia varten.

Loppukäyttäjille kohtuuhintaisuutta, viihtyvyyttä ja sujuvuutta

Miten meidän rakentajien osaaminen koituu rakennusten ja rakenteiden loppukäyttäjien hyväksi? Asuntorakentamisessa se voi tarkoittaa kustannustehokkuutta ja kohtuuhintaisuutta sekä samalla asuinympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Infrapuolella kustannustehokkuus tarkoittaa usein vähemmällä enemmän -ajattelua: useampia satoja metrejä pyörätietä, useampia turvallisia risteyksiä.

Terveyhdenhuoltopuolella loppukäyttäjien huomioiminen tarkoittaa tilojen suunnittelua potilaiden nopeaa paranemista vauhdittaviksi sekä terveydenhuollon prosesseja tukeviksi, jolloin toiminnasta tulee sujuvampaa ja tehokkaampaa pitkällä aikavälillä.

Kun rakentajina toimimme näin, voimme omalta osaltamme edistää Suomen toipumista heikosta taloustilanteesta kasvun polulle. Rakentaminen näyttää vuonna 2016 olevan se teollisuudenala Suomessa, jonka luvut oikeasti näyttävät kasvua – ja se kasvu hyödyttää välillisesti myös muita aloja.

Hyvää kesää ja suotuisia rakentamiskelejä omiin projekteihin! Palataan taas loman jälkeen rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. 

Tuomas Särkilahti
Puheenjohtaja, RIL



Takaisin edelliselle sivulle