Penttilänrannan kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailun voittajaksi WSP Finland Oy

Joensuun Penttilänrannan kevyen liikenteen sillan suunnittelukipailun voittajaksi kiri WSP Finland Oy:n suunnittelema Svingi. Svingin siivitti voittoon hillitty veistoksellisuus ja puun käyttö. Kilpailussa haettiin alueen luonnetta ilmentävää, ympäristöön sopeutuvaa, omaleimaista ja kevyen liikenteen sillaksi tunnistettavaa siltaratkaisua. Sillan avattavuus toi selvästi vaikeutta suunnitteluun.

Penttilänrannan alueen ruutukaavakeskustaan yhdistävä silta on viisi metriä leveä ja avattava, kaukokäyttöinen kevyen liikenteen silta. Sillan vesiliikenneaukon minimileveys on 20 metriä ja sen alikulkukorkeus tulee olla avaamattomana vähintään 3,9 metriä purjehduskauden yläveden tasosta. Sillan esteettömyys varmistettiin asettamalla sille maksemi pituuskaltevuudeksi 5 prosenttia.

Matkaa Penttilänrannasta Joensuun kauppatorille on tulevaa siltaa pitkin noin kilometri. Silta tuo Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalueen kantakaupungissa asuville. Liittymiskohta sijoittuu keskustaan johtavien Tori- ja Rantakatujen sekä niitä risteävän Papinkadun päähän. Penttilänrannan puolella silta liittyy itärantaa kulkevaan rantaraittiin ja Pajamäestä Ylisoutajanaukion läpi johtavaan kevyen liikenteen reittiin.

Voittoisa Svingi

Svingi erottui kilpailutöiden joukossa omaleimaisuudellaan. Puiset säleet kaiteita peittävinä osina muistuttavat alueen historiasta ja vanhasta saha-alueesta. Sillan luonnetta korostaa pyrkimys lämpimiin materiaaleihin ja värimaailmaan, punaruskeaan säänkestävään eli corten-teräkseen ja samaan väriin sävytettyyn puuhun.

Svingin visuaalisen hahmon kantavana ajatuksena on siltakannen kannatinpalkkien ja kaiderimoituksen muodostama alapinnan kaariaihe ja kaarevan rimoituksen luoma kupera kylkien muoto. Matalarakenteinen silta sopeutuu ympäristöönsä ja jättää tilaa maisemaa hallitseville yksityiskohdille joen molemmilla rannoilla. Suunniteltu Led-valaistus saa valitut materiaalit hehkumaan lämpimän sävyisinä.

Kehitettävää jatkosuunnittelussa

Puukaiteen ja rimoituksen tekninen ratkaisu edellyttävät vielä kuitenkin jatkokehittämistä. Palkintolautakunnan mielestä lämpökäsitellyn koivun kestävyysominaisuudet eivät ole riittävät ja kaideratkaisu on myös kunnossapidon kannalta jossain määrin hankala, esim. lumen poisto sillalta on tehtävä kaiteen yli. Kannen pintarakenteen kestävyys auraukselle täytyy myös varmistaa.

Jatkosuunnittelussa ehdotetaankin harkittavaksi kannen pintamateriaalin vaihtamista. Myös rakennetta ehdotetaan kevennettäväksi ja yksinkertaistettavaksi. Materiaalivalinnoissa tuomaristoa jäi askarruttamaan säänkestävän teräksen käyttö ja erityisesti sen pinnan väriepätasaisuuden ja mahdollisten ruostevalumien hallinta.

Vaikka sillan avauskoneisto on tämän kokoiselle kääntösillalle toimiva, ontuu avautumisen suunnittelu useissa yksityiskohdissa, puutteiden arvioitiin olevan kuitenkin korjattavissa.

Myös sillan kustannusarvio oli tuomariston mielestä tälle siltarakenteelle selvästi alimitoitettu, mutta oikealla jatkosuunnittelulla kustannusten arvioitiin olevan hallittavissa.

Perinteisiä ratkaisuja tarjottiin

Joensuun kaupungin tekninen virasto järjesti yhdessä suunnittelukilpailun Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kanssa. Kilpailu järjestettiin ns. ilmoittautumiskutsukilpailuna., johon kutsuttiin 14 ilmoittautuneesta ryhmästä 5 työryhmää. Työryhmät jättivät 7 kilpailuehdotusta.

Palkintolautakunnan mielestä esitetyt ratkaisut olivat pääosin hyvin perinteisiä. Materiaaleiksi ehdotettiin puuta, terästä, betonia ja jopa komposiittia sekä näiden yhdistelmiä. Valaistusratkaisut perustuivat lähes poikkeuksetta voimakkaasti kehittyvään ja nykyisin jo yleistyvään led-tekniikkaan.

Sillan avattavuus toi selvästi vaikeutta suunnitteluun. Palkintolautakunta totesikin ehdotusten suurimmat puutteet juuri avaustekniikan osaamisessa. Avausmekanismeista ehdotuksissa oli edustettuina yksi kääntösilta, useita läppäsiltoja sekä yksi tavallisuudesta poikkeavasti kääntyvä siltakaari, mutta ei yhtään nostosiltaa.

Kustannusarviot ehdotuksissa vaihtelivat 2,2 miljoonasta eurosta 3,1 miljoonaan euroon. Useassa ehdotuksessa toteutuskustannukset olivat palkintolautakunnan mielestä kuitenkin arvioitu selvästi alakanttiin. Myös kunnossapitokustannukset olivat useimmissa ehdotuksissa melko ylimalkaisesti arvioituja.

Voittaneen kilpailuehdotus Svingin työryhmä:

  • WSP Finland Oy
  • Arkkitehdit NRT Oy
  • Thomson Engineering Consultants (UK)

Suunnittelukilpailuun osallistuneet suunnitelmat ja kilpailun voittaja ovat yleisön nähtävillä tulevana viikonloppuna 2.-3.4. Joensuu Areenalla pidettävillä Ralvis-messuilla Penttilänrannan osastolla (D 5-6). Messuyleisöltä pyydetään sillalle myös nimiehdotuksia, joista parhaat palkitaan.

Penttilänranta-hankkeeseen voi tutustua osoitteessa www.jns.fi/penttilanranta  



Takaisin edelliselle sivulle