Rakennetun ympäristön diplomi-insinööreillä palkat nousivat, työtyytyväisyys erinomainen

Talouden matalasuhdanne ei näytä heijastuvan rakennetun ympäristön diplomi-insinöörien palkkoihin eikä työnäkymiin. Diplomi-insinööri on tyytyväinen työhönsä ja omiin tuloksiinsa.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL teetti lokakuussa 2015 palkkakyselyn vakituista kokopäivätyötä tekeville jäsenilleen. Vastaajat työskentelevät rakennus-, kiinteistö-, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan aloilla ja heillä on tyypillisesti diplomi-insinöörin koulutus.

Vastaajien kuukausiansioiden mediaani oli 5 128 €/kk (vuonna 2014: 5 000 €/kk) eli +2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuukausiansioiden keskiarvo oli 5 565 €/kk (5 521 €/kk).

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat kuten myyntiprovisiot, mutta se ei sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.


Palkat nousivat enemmistöllä, tulospalkkioissa laskua

Kokopäivätöissä olevista vastaajista palkka oli noussut 61 %:lla (66 %), pysynyt ennallaan 29 %:lla (27 %) ja laskenut 4 %:lla (3 %). Edellistä vuotta enemmän palkkaa saaneiden palkannousun mediaani oli 134 € (120 €) ja keskiarvo 259 € (298 €).

Yleisimpinä perusteina palkan nousulle olivat yleiskorotus 74 %, henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti) 31 % ja uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) 16 %. Muita syitä olivat mm. siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 13 %, työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos 10 % ja paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) 7 %.

Tulospalkkioiden piirissä oli 69 % (63 %) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 75 % (74 %) kertoi saaneensa tulospalkkion viimeksi kuluneelta vuodelta. Julkisella sektorilla tulospalkkioiden mediaani oli 1 780 € (2 300 €) ja keskiarvo 3 760 € (2 390 €). Yksityisellä sektorilla tulospalkkioiden mediaani oli 1 780 € (3 300 €) ja keskiarvo 9 090 € (7 390 €). Mediaanit siis laskivat, mutta yksittäiset suuret tulospalkkiot nostivat keskiarvoja.

Työtilanne koetaan aiempaakin vakaammaksi

Lähitulevaisuudessa työpaikkansa tilanteen näki yleisesti vakaana tai melko vakaana 75 % (62 %) vastaajista. Vastaavasti omalta kohdaltaan tilanteen näki vakaana tai melko vakaana 86 % (80 %) vastaajista. Lomautuksia piti mahdollisina tai todennäköisinä 12 % (20 %) vastaajista, ja 5 % (4 %) arvioi niiden osuvan mahdollisesti tai todennäköisesti omalle kohdalle. Irtisanomisia piti todennäköisinä tai mahdollisina 9 % (11 %) vastaajista, ja 5 % (4 %) uskoi niiden mahdollisesti tai todennäköisesti osuvan omalle kohdalle.

Vaikka nykyinen työsuhde päättyisi heti, vastaajat näkivät työllistymismahdollisuutensa valoisina. Irtisanomisajan kuluessa uuden työpaikan uskoo saavansa 41 % ja viimeistään vuoden sisällä 39 %. Eläkejärjestelyin työelämän ulkopuolelle uskoo jäävänsä 8 %, yrittäjäksi siirtyvänsä 4 % ja työttömäksi työnhakijaksi 4 %.

Työtyytyväisyys miltei erinomaisella tasolla

Palkkakyselyyn sisältyi myös työtyytyväisyyttä koskevia kysymyksiä. Nykyiseen työhönsä ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä 47 % ja melko tyytyväisiä 48 %, yhteensä siis huikeat 95 %. Täsmällisemmissä kysymyksissä erittäin tai melko tyytyväisiä oltiin varsinkin työaikajärjestelyihin 92 %, työvälineisiin 90 % sekä yhteistyöhön lähimpien työtovereiden kanssa 88 %. Heikommassa päässä melko tai erittäin tyytymättömiä oltiin etenkin työtehtävien sisältöön 31 %, työskentelytiloihin 26 % ja kehittymismahdollisuuksiin työssä 25 %. Toki näissäkin erittäin tai melko tyytyväisiä samoihin asioihin oli 63..73 %!

Viimeisten kahden vuoden aikana omassa työssä koettiin parannusta tapahtuneen erityisesti työpaikan ilmapiirissä (28 %) sekä työmäärässä, urakehitysmahdollisuuksissa ja esimiestyössä (kaikissa 20 %).

Myös oman työn tuloksiin ollaan tyytyväisiä

Oman työnsä tuloksiin oli erittäin tai melko tyytyväisiä huikeat 95 %. Erittäin tai melko tyytyväisiä työstään saamaansa palautteeseen oli 91 %, mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön 91 % ja palkkansa oikeudenmukaisuuteen 84 %. Jokseenkin tai täysin eri mieltä oltiin etenkin välittämistä voin hyödyntää osaamistani työssäni 40 %, työni tavoitteet ovat selkeät 32 % ja saan työnantajalta riittävästi tietoa työhöni liittyen 23 %. Jälleen näissäkin erittäin tai jokseenkin tyytyväisten osuus oli kuitenkin 59.. 75 %.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten vastaaja haluaisi muuttaa ajankäyttöään nykyisessä työssään. Enemmän aikaa haluttaisiin käyttää etenkin uuden luomiseen ja innovointiin (61 %), työhön liittyvään tiedonhakuun (56 %) ja asioihin syventymiseen (56 %). Vähemmän aikaa haluttaisiin käyttää etenkin työhön liittyvään matkustamiseen (49 %) sekä seminaareihin, konferensseihin ym. osallistumiseen (44 %). Sopivimmaksi ajankäyttö koettiin kokemusten vaihdossa ja sparrauksessa kollegojen kanssa (68 %), kokouksissa (66 %) ja osaamisen kehittämisessä ja opiskelussa (54 %).

Vastaajat edustavasti läpi kentän

Palkkakysely tehtiin internet-kyselynä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin valmistuneille työikäisille jäsenille lokakuussa 2015. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan tutkimuksen kanssa.

Kysely lähetettiin 2812 RILin jäsenelle. Vastaajia oli 764 eli vastausprosentti oli 27,2 %. Vastaajista miehiä oli 76 % ja naisia 24 %. Miesten ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 41 vuotta. Vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla 77 %, ja työnantajista oli suunnitteluyrityksiä 36 % ja teollisuusyrityksiä 29 %. Julkisella sektorilla ml. säätiö-, yhtiö- yms. muotoiset yliopistot ja AMK:t työskenteli 23 %. Työsuhteista oli vakituisia 93 % ja määräaikaisia 7 %.

Vastaajien ikäjakauma oli tasainen yli koko työuran. Toimialoista suurimpia olivat talonrakennus (31 %) ja rakennuttaminen (11 %). Toimiasemissa korostuivat asiantuntijatehtävät (22 %), ylempi keskijohto (23 %) sekä vaativat asiantuntijatehtävät (20 %). Työnkuvissa yleisimpiä olivat suunnittelu (27 %) ja projektitoiminta (20 %).

Tulokset kokonaisuudessaan

RILin jäsenet löytävät tulokset palkkakäyrineen kaikkineen RILin Extranetistä.

Käyrät tullaan julkaisemaan myös maaliskuussa Rakennustekniikka-lehden numerossa 1/2016.

Lisätiedot:

Teemu Vehmaskoski, johtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 050-352 6878, teemu.vehmaskoski@ril.fi



Takaisin edelliselle sivulle