Rakennetun ympäristön ohjaamiseen ehdotetaan uutta ministeriötä

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013 -raportti luovutettiin kuntaministeri Henna Virkkuselle Säätytalolla 18.4.2013

ROTI 2013 -raportti selvitti neljättä kertaa asiantuntijoiden näkemyksiä rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäistä kertaa aiheesta teetettiin myös laaja kansalaiskysely. Työssäkäyntialueiden välillä on isoja eroja, ja ekologisuus on vielä kaukana kansalaisten arjesta. Nopeasti monimutkaistuvaan maailmaan valtioneuvostolle ehdotetaan työkaluksi hallinnonalojen uudelleenjärjestelyä – uudeksi rakennetun ympäristön ministeriöksi.

Asiantuntijapaneelit kokoontuivat työpajoihin helmi-maaliskuussa 2013. Samalla teetettiin ensimmäistä kertaa myös kansalaiskysely maamme yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella. Rakennetun omaisuuden nykytilaa arvioitiin kouluarvosanoilla. Tulevaisuutta luodattiin määrittelemällä trendejä, kasvavia ilmiöitä ja signaaleita sekä antamalla tehtäviä kunnille, valtiolle, toimialalle sekä käyttäjille.

Asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänä

Asiantuntijat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7, yhdyskuntateknisille järjestelmille 8- sekä toimialan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tarkastelusta, ja suunnan nähtiin olevan yhä huonompaan päin. Yleisiä syitä heikkenemiselle olivat mm. kustannustason nousu, kunnossapidon määrärahojen pieneneminen, rakenteiden elinkaaren päättyminen ja heikko tilaajaosaaminen. Peiliinkin katsottiin, ja tunnistettiin alan toistavan samoja laatuvirheitä vuosikymmenestä toiseen. Koulutuksessa ja kehityksessä arvosana säilyi samana, ja kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nostivat odotuksen tulevasta positiiviseksi.

Tulevaisuuteen vaikuttavina isoina trendeinä nähtiin mm. yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän nopea kasvu (+20 % tällä vuosituhannella), henkilöautojen määrän kasvu (+ 40 % tällä vuosituhannella), kuntien määrän väheneminen (- 111 vuodesta 2006) sekä toimialan haasteiden nopea monialaistuminen. Kasvaviksi ilmiöiksi ja signaaleiksi tunnistettiin mm. mittaustiedon laaja kerääminen ja jakaminen, viranomaisten ja operaattoreiden sähköiset palvelut sekä uudet yhteistyö- ja sopimusmallit.

Työpajoissa käsiteltiin lisäksi valmisteltuja teemoja. Korjausvelka ja muutostappio kasvavat. Kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaaliin verkostotalouteen. Käyttäjien osallistuminen ja avoin data tarjoavat mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa sektorin tuotteita ja palveluita merkittävästi.

Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan tasolla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Se yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Se toisi valtakunnallisiksi samat monialaisuuden ja yhteistyön tavoitteet joita on jo kokeiltu mm. kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa, Liikenneviraston perustamisessa ja metropolipolitiikassa.

Suomalaiset arvostavat elinympäristöään

Kansalaiskyselyn vastaajat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7+ ja yhdyskuntateknisille järjestelmille 8-. Käytännössä arvosanat olivat siis samat kuin asiantuntijoilla. Hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää vastaajien mielestä olivat riittävästi tilaa (75 %), edulliset asumiskustannukset (71 %) ja oma rauha ja yksityisyys (67 %). Vähiten tärkeiksi muodostuivat taas ohjausjärjestelmät, automaatio (3 %), ekologisuus (20 %) ja esteettömyys (20 %). Myöskään asunnon muunneltavuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 % vastaajista). Suomalaiset eivät siis näyttäisi arvostavan niitä seikkoja, joihin säädösten ja määräysten kehityksessä on viime vuodet panostettu voimakkaasti.

Elinympäristölleen kokonaisuutena yli neljä viidestä (84 %) vastaajasta antoi vähintään hyvän arvosanan verrattuna muihin maihin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elinympäristöään turvallisena.

Liikkumisen osalta kansalaiskyselyssä tyytyväisimpiä olivat polkupyörän, julkisen liikenteen tai kävelyn tärkeimmäksi liikkumismuodokseen ilmoittaneet (ka. 7,5..7,6). Tyytymättömimpiä olivat autoilijat (ka. 7,2), joka oli myös suurin vastaajajoukko (49 %). Esimerkki alueellisista eroista oli kevyen liikenteen talvikunnossapito, joka oli parasta Jyväskylässä (ka. 7,4) ja heikointa pääkaupunkiseudulla (ka. 6,6). Julkisten liikennevälineiden yhteyksissä ja vuoroväleissä pääkaupunkiseutu oli paras keskiarvolla 7,9, kun taas Lappeenranta heikoin keskiarvolla 5,5.

Arjen hyvän liikkumisen kannalta pidettiin kaikkein tärkeimpänä asunnon järkevää sijaintia suhteessa arjen matkoihin (89 %). Myös lyhyitä matka-aikoja (55 %) ja ennustettavia ja luotettavia matka-aikoja (55 %) pidettiin tärkeinä. Palveluita matkalla (3 %), pientä hiilijalanjälkeä (23 %) tai tasokkaita joukkoliikenteen pysäkkejä ja terminaaleja (29 %) ei taas pidetty kovin tärkeinä.

Liikkumismuodoista ja -palveluista tunnettiin parhaiten arkinen hyötypyöräily (käytän toistuvasti tai olen kokeillut 68 %), liikkumista tukevat mobiilipalvelut (64 %), kimppakyydit työ- ja harrastusmatkoilla (42 %) ja reaaliaikainen liikennetieto (41 %). Sen sijaan paljon tekemistä on vielä työsuhdelipun (6 %), autojen yhteiskäyttöpalvelun (2 %), kutsuohjatun joukkoliikenteen (1 %) ja sähköautojen (1 %) edistämisessä.

Kansalaiskysely teetettiin helmikuussa 2013 Taloustutkimus Oy:llä ja se kohdistettiin Rovaniemen, Oulun, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Lappeenrannan ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueille. Tutkimukseen vastasi 1178 henkilöä, iältään 18 - 79 vuotta. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimukseen kuuluvien työssäkäyntialueiden jakaumaa alueellisesti ja iän mukaan.

Kaikki aineistot julki avoimena datana

ROTI 2013 haluaa omalta osaltaan edistää tiedon avoimuutta. Kansalaiskyselyn ja samaan aikaan toteutetun internet-kyselyn aineistot jaetaan avoimena datana SPSS-, xls- ja ppt-muodoissa kaikille kiinnostuneille internetissä. Myös raportti kokonaisuudessaan on osoitteessa www.roti.fi

Lisätiedot

Videotallenne julkistuksesta löytyy tästä linkistä.



Takaisin edelliselle sivulle