Rakennusten energiatalouden kehittämishaasteet puhuttivat RILin jaostojen seminaarissa
Globaalit, eurooppalaiset ja kansalliset kasvihuonekaasujen rajoitusten ja energiansäästön tavoitteet yhdessä nopeasti kohoavien energian hintojen kanssa antavat tästä lähtien todellisia kehityshaasteita rakennusten energiankäytölle. Kun todella joudutaan rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä ja halutaan pienentää kansallista energiankulutusta, nousee rakennusten energiatalous merkittäväksi ratkaisutekijäksi. Pääsyitä tähän ovat seuraavat:
- rakennusten energiankulutus muodostaa Suomessa ja EU:ssa noin 40 %, ja yksistään rakennusten lämmitys ja jäähdytys jo noin 25 % koko energiankulutuksesta ja
- uusien rakennusten suunnittelujakson (30-50v) aikavälin teknis-taloudellisesti optimaalinen lämmitysenergiankulutustaso on uudisrakentamisessa jo nykyhinnoilla vain 25 – 30 % nykyisestä normitasosta; lisäksi sähkön ja lämpimän veden säästöpotentiaali on merkittävä
- rakennusten käytössä on pienehköjä nopeita säästömahdollisuuksia, ja peruskorjausten yhteydessä voidaan toteuttaa merkittävämpiä energiatalouden parantamistoimia ja energian tuoton monipuolistamista mm. maalämmön, aurinkoenergian ja bioenergian käytöllä
Uusien rakennusten energiansäästöpotentiaalin tehokas ja nopea käyttöönotto on suuren säästöpotentiaalinsa takia pitkällä aikavälillä (20-50 v.) tärkein käänne energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun uusia rakennuksia valmistuu noin 1,5 % rakennuskannasta vuodessa, matalaenergiarakennusten kertymä on jo 20 vuoden kuluttua 30 % ja 50 vuoden kuluttua 75 % nykyisen rakennuskannan volyymistä.
Olemassa olevan rakennuskannan nopea energiansäästö perustuu sähkön, lämpimän veden ja lämmitysenergian säästötoimenpiteisiin käyttöä ja huoltoa kehittämällä. Pitemmällä aikavälillä olemassa olevan rakennuskannan keskeisiä keinoja ovat energiataloudellinen peruskorjaus ja lämpöenergian paikalliset tuottotavat; lähinnä lämpöpumput, bioenergia ja jäte-energia. Peruskorjausta tehdään noin 2%:lle rakennuskannasta vuodessa eli enemmän kuin uudisrakennuksia. Energiatalouden taloudellinen säästöpotentiaali on kuitenkin selvästi alle puolet uudisrakennusten säästöpotentiaalista, minkä takia peruskorjauksen merkitys on jonkin verran uudisrakentamista pienempi.
Tilaisuuden esitelmät löytyvät tästä
- Avaus, Asko Sarja
- Uudisrakennusten energiatehokkuus, mihin energiaa kuluu ja mitkä ovat teknis-taloudelliset säästöpotentiaalit , Miimu Airaksinen, VTT
- NCC:n uusimman toimitalon elinkaarinäkökulmia , Ilkka Alvoittu, NCC
- Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja uusien rakennusten energiatalouteen , Marita Laakso, VVO
- ATT:n matalaenergiakohteista Kai Forsén, ATT
- Mera-kerrostalojärjestelmä Mika Airaksela, Reponen Oy
- Rakennusten eneriatalous , Tapio Jalo
- Rakennusten energiatalous , Veijo Matilainen
- Hämeenlinnan asuntomessujen matalaenergiatalo, Olavi Tupamäki, Villa Real
- Globaalit ja EU:n päästötavoitteet vuoteen 2050 mennessä , Helena Säteri, Ympäristöministeriö
