Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen käynnistyy

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleen laadinnalla pyritään yksinkertaistamaan, selkeyttämään ja parantamaan direktiivin säännöksiä. Direktiivistä on samalla tarkoitus tehdä laajemmin sovellettava. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten tulisi jatkossa koskea kaikkien rakennusten laajoja korjaushankkeita. Ehdotuksen mukaan energiatodistukset tulisi laatia yli 250 m2 rakennuksille, jotka ovat viranomaiskäytössä. Ehdotuksessa vahvistetaan julkisen sektorin asemaa energiansäästön toimijana.

Muutosehdotusten tavoitteena on helpottaa energiatehokkuusdirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa. Samalla tavoitteena on hyödyntää huomattava osa rakennussektorilla vielä jäljellä olevista mahdollisuuksista säästää energiaa kustannustehokkaasti.

Asuin- ja liikerakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia EU:n energian loppukulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä. Uuden direktiiviehdotuksen toimilla arvioidaan aikaansaatavan 5-6 prosentin vähennys EU:n loppuenergian kulutuksessa ja 4-5 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuonna 2020.

Alkuperäinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi säilyy

Vuonna 2003 voimaan tulleen alkuperäisen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet ja periaatteet säilytetään. Jäsenvaltioiden tehtäväksi jää edelleen määritellä konkreettiset vaatimukset ja direktiivin täytäntöönpanotavat.

Alkuperäisen direktiivin johdosta Suomessa on annettu uutta lainsäädäntöä rakennuksen energiatodistuksista sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta. Myös rakentamisen energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset on uusittu.

Direktiiviehdotukset ympäristöministeriön verkkosivuilla



Takaisin edelliselle sivulle