Rakennusten ja rakennetun ympäristön arviointimenetelmät kansainvälisesti suuren huomion kohteena

World Sustainable Building Conference SB11, kestävän rakentamisen kuudes maailmankonferenssi 18.-21.10.2011 Helsingissä

Rakennusten ja rakennetun ympäristön arviointimenetelmät kansainvälisesti suuren huomion kohteena

SB11 Helsinki –maailmankonferenssissa kestävän rakentamisen arviointi oli vahvasti esillä torstaina 20.10., kun teema käsiteltiin useissa sessioissa eri näkökulmista. Viime aikoina sekä tutkijoiden että toimialan mielenkiinnon kohteena ovat olleet erityisesti vihreiden arvojen vaikutus kiinteistöjen  arvonmuodostukseen ja merkitys julkisissa hankinnoissa.

SB11-konferenssissa oli torstaina 20.10. kolme erikoisfoorumia, jotka keskittyivät aihepiirin merkittävimpiin käynnissä oleviin kansainvälisiin hankkeisiin. Yhteisenä piirteenä hankkeissa on pyrkimys luotettavaan arviointiin pienellä määrällä huolellisesti valittuja ydinindikaattoreita. Alustuksissa pohdittiin myös rakennus- ja aluetason rajapintaa eri arviointimenetelmissä.

Foorumeissa olivat esillä ovat kaikki sertifiointijärjestelmät, joilla on sekä alue- että rakennustason luokitukset; japanilainen CASBEE, australialainen GREEN STAR, britannialainen BREEAM sekä amerikkalainen LEED. Päivän päätteeksi pidetyssä Suomen Green Building Council FiGBC:n tapahtumassa asiaa tarkasteltiin kiinteistösijoittajan näkökulmasta.

Ympäristöluokittelu mahdollistaa vertailun

Rakennusten ja rakennushankkeiden ympäristöluokitusten avulla sijoittajat, viranomaiset ja käyttäjät voivat vertailla kiinteistöjä yhtenäisen menettelyn avulla.
Luokitusten avulla voidaan läpinäkyvästi osoittaa rakennuksen suorituskyky suunnitellussa toimintaympäristössä huomioiden koko elinkaaren vaatimukset.

Rakennusten luokitusjärjestelmissä arviointi tapahtuu eri kategorioihin jaettujen osa-alueiden kautta. Arvioitavat kategoriat sisältävät erilaisia indikaattoreita, joille on asetettu raja-arvoja perustuen joko kansallisiin tai kansainvälisiin säännöstöihin. Erilaisten painotuskerrointen avulla muodostuu rakennuksen tai hankkeen kokonaisarvosana.

Ympäristöluokitusten viesti on yksiselitteinen niin mahdolliselle vuokralaiselle kuin kiinteistösijoittajallekin. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ympäristöluokitus vaikuttaa myönteisesti kaikkiin kiinteistön taloudellisiin tunnuslukuihin; kiinteistön arvoon, sijoitetun pääoman tuottoon, käyttöasteeseen ja sitä kautta vuokratuottoihin. Vihreissä tiloissa toimiva yritys voi antaa itsestään vastuullisen kuvan ja hyödyntää ympäristöluokitusta kaikessa sidosryhmäviestinnässään.

Laaja kirjo arviointimenetelmiä

Suomessa käytetyimpiä rakennusten ympäristöluokituksia ovat kotimaassa laadittu PromisE sekä kansainvälisesti käytössä olevat BREEAM ja LEED. Näiden lisäksi maailmalla on runsaasti joko paikallisia tai alueellisia luokitusjärjestelmiä.

Laajojen ympäristöluokitusten lisäksi on käytössä vain joihinkin osa-alueisiin keskittyviä arviointityökaluja, kuten EU:n alueella Rakennusten energiatodistus, Suomessa sisäilmaluokitus tai Taloyhtiön kuntotodistus.

PromisE

PromisE on kotimainen työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun. PromisE-ympäristöluokituksen perusajatuksena on arvioida kiinteistön merkittävimpiä ympäristövaikutuksia yksinkertaisten ja luotettavien mittareiden avulla. PromisE-luokittelussa olemassa oleva rakennus tai rakennushanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua.

PromisE tarkastelee rakennuksen ympäristöominaisuuksia neljän pääluokan kautta. Nämä ovat ihmisten terveys, luonnonvarojen käyttö, ekologiset seuraukset ja
ympäristöriskien hallinta. Pääluokat saavat arvosanan niiden alla olevien kategorioiden, kategorioiden alla olevien indikaattoreiden sekä niille annettujen painoarvojen perusteella. Esimerkiksi luonnonvarojen käytön alle kuuluvat energian, veden ja materiaalien kulutukseen liittyvät kysymykset. Toisaalta ekologisina seurauksina tarkastellaan esimerkiksi välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä liikenteen ympäristökuormaa.

PromisE on sekä laskennaltaan että raportoinniltaan hyvin käytännönläheinen ja helposti omaksuttava luokittelumenetelmä. Sen kehittämiseen on osallistunut useita merkittäviä kiinteistöalan toimijoita ja järjestöjä Suomessa. PromisE perustuu kuitenkin puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja
hyödyntämistä kansainvälisesti.

BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method)

BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on brittiläinen vihreiden kiinteistöjen luokitusjärjestelmä. Järjestelmän on
luonut ja sitä kehittää paikallinen kiinteistöalan tutkimusorganisaatio. BREEAM ohjaa niin rakennuksen suunnittelua, rakentamista kuin käyttöäkin. BREEAM tarkastelee ympäristövaikutuksia esimerkiksi johtamisen, energian- ja vedenkulutuksen, käytettyjen materiaalien, maankäytön ja liikenteen kautta. Näille tekijöille annetaan pisteytys, jonka perusteella rakennukselle voidaan myöntää BREEAM-arvosana neliportaisella asteikolla.

Huhtikuussa 2009 Britanniassa oli yhteensä yli 100 000 BREEAM-sertifioitua rakennusta, ja sertifiointia oli hakenut yhteensä noin puoli miljoonaa rakennusta.
Sertifioitujen rakennusten määrässä BREEAM on selkeästi suurin vihreiden rakennusten luokitusjärjestelmä.

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design)

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. U.S. Green Building Councilin myöntämä rakennuksen LEED-sertifiointi perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai rakennushankkeen ympäristöominaisuuksista. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa rakennuksen sijaintipaikan kestävyyteen sekä energian-, veden- ja materiaalien kulutuksiin koko elinkaaren aikana. Rakennukselle annetaan pisteytyksen perusteella LEED-arvosana: Certified, Silver, Gold tai Platinum.

LEED-pisteytykset (Rating Systems) on olemassa erikseen uudiskohteille ja vanhoille rakennuksille sekä erityyppisille rakennuksille, kuten kouluille tai kauppapaikoille. Puhtaasti toimitilajohtamisen näkökulmaa edustaa LEED for Commercial Interiors, jonka ajatus on tarkastella enemmänkin tilojen kuin koko rakennuksen vihreyttä. LEED for Commercial Interiorsin arviointikriteerit liittyvät tilojen käyttöön, energian ja muiden resurssien kulutukseen sekä esimerkiksi julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksiin.

Maaliskuussa 2009 LEED-sertifioituja rakennuksia oli yhteensä 2 476. LEED-sertifikaatin kansainvälistyminen on viime vuosina ollut nopeaa ja standardin mukaisia kohteita on aloitettu rakentamaan jo yli 50 maassa.

**

Konferenssi kuuluu kansainväliseen kestävän rakentamisen konferenssisarjaan, jonka maailmankonferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Helsingin konferenssi tulee jatkamaan konferenssisarjan pitkää ja menestyksellistä perinnettä, jossa yhdistyvät alan uusimman tutkimustiedon ja käytännön esimerkkien esittely. Konferenssin tieteellisessä komiteassa on ollut jäseniä yli seitsemästäkymmenestä eri maasta.

Konferenssin kotimaiset järjestäjät ovat VTT ja Suomen Rakennusinsinöörien Liito RIL. Konferenssi on järjestetty yhteistyössä alan keskeisten kansainvälisten organisaatioiden, CIB (Council for Research in Innovation in Building and Construction), iiSBE (International Initiative for Sustainable Built Environment) ja UNEP (United Nations Environmental Programme-Sustainable Building and Construction Initiative) kanssa.



Takaisin edelliselle sivulle