Rakentamisen aloitusmäärät alamäessä

”Korkotaso on noussut, rahoituksen saanti vaikeutunut ja kuluttajien luottamus omaan talouteen heikentynyt. Ilman valtiovallan nopeita toimia asuntotuotanto vähenee dramaattisesti. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähentyessä tulee päättää toimenpiteistä, joilla varmistetaan edellytykset vähintään 6 000 uuden asunnon aloittamiselle ARA-tuotannossa” linjaa Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, maxit Oy Ab:n toimitusjohtaja Magnus Holm.

”Korjausrakentamiseen ei ole esitetty houkuttimia, vaikka energiatehokkuuskin vaatisi rakennuskannan kunnon selkeää kohentamista. Korjaustoiminnan nopeana katalysaattorina toimisi hyvin 90-luvulla käytetty valtion 10 prosentin korjausavustus taloyhtiöille ja kotitalousvähennyksen edelleen laajentaminen”, vaatii Magnus Holm.

Asuntojen aloitusmäärät uhkaavat jäädä reilusti tavoitteista

Talonrakennustöitä aloitetaan tänä vuonna yhteensä 41,5 miljoonan kuutiometrin edestä eli 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Supistuminen koskee miltei kaikkia käyttötarkoitusluokkia. Vuonna 2009 aloitusmäärät uhkaavat supistua edelleen 36 milj. kuutiometriin eli 13 prosentilla.

Tänä vuonna aloitetaan 25 000 uuden asunnon rakentaminen, mutta ensi vuonna enää 23 000. VTT:n selvityksen mukaan uudisrakentamisen vuotuinen tarve pysyy kuitenkin noin 30 000 asunnon suuruisena aina vuoteen 2015 saakka. Tarjonnan ja kysynnän suuri ero näillä aloitusmäärillä tulee olemaan ongelma talouden elpyessä ja ostajien luottamuksen taas palautuessa. Tätä mahdollisuutta vahvistaa valmiiden, myynnissä olevien uusien asuntojen määrän varsin pieni kasvu. Tammikuussa 2008 niitä oli RT:n syksyn jäsenyrityskyselyn perusteella 1 451 ja nyt 1 730 kappaletta. Rakentamisen resurssien vapautuessa ja kustannuspaineiden helpottuessa on asunnon ostajienkin kannalta perusteltua ja kannattavaa käynnistää asuntotuotantoa – myös pientalopuolella.

Valtion asuntorahaston tukeman asuntotuotannon lainoitusvaltuudet vuodelle 2008 on mitoitettu noin 4 500 uuden korkotukivuokra-asunnon rakentamiseen, mihin tasoon ei päästä. Vuonna 2007 ARA-tuotannossa jäätiin 3 301 uuteen asuntoon. Ensi vuodeksi on budjetissa kaavailtu 6 000 asunnon rakentamista. Jotta se voisi toteutua, on kuntien huolehdittava ARA-kelpoisen, kohtuuhintaisen tontti-maan saatavuudesta. Valtiovalta voi edistää tonttituotantoa kunnallistekniikka-avustuksilla ja erityises-ti saattamalla valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusehdot sellaiselle tasolle, jotta vuokrataso ei nouse liian korkeaksi. Lisäksi on uusin kannustuksin yleishyödylliset rakennuttajat saatava kiinnostu-neiksi ARA-tuotannosta sekä vuokra- että omistusasunnoiksi.

Julkisen rakentamisen lisäämiselle nyt oikea hetki

Myös toimitilarakentamisen kasvu on alkanut hidastua tänä vuonna. Vuonna 2009 toimitilarakentaminen supistuu edelleen. Viime vuonna käynnistyi runsaasti uusia liike- ja toimisto- sekä teollisuus- ja varastorakennuksia. Vireillä on edelleen paljon toimitilarakennuksia, mutta osa lykätään myöhäisem-pään ajankohtaan rahoituksen vaikeutumisen vuoksi. Teollisuusrakennusten rakentaminen pysyy vilkkaana tänä vuonna, sillä teollisuus laajentaa kapasiteettiaan Suomessa. Varastorakentaminen keskittyy uusien väylien varteen ja on edelleen korkealla tasolla tänä vuonna.

Julkisten palvelurakennusten rakentaminen lisääntyy tänä vuonna, mutta vuonna 2009 aloitukset taas jo vähenevät ilman erikoistoimenpiteitä. ”Kaupunkien ja kuntien rakennusinvestointien lisäämiselle olisi nyt se oikea hetki. Resurssien riittävyys takaa riittävän tarjoushalukkuuden ja kustannustason rauhoittuminen globaalin talouskriisin seurauksena budjeteissa pysymisen. Kaupunkien ongelmana on kylläkin rahoituksen järjestäminen, mutta siihen valtiovallan tulisi pikaisesti etsiä ratkaisukeinoja”, vaatii RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan

Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli hieman yli 40 prosenttia viime vuonna. Korjausrakentamisen määrän arvioidaan vuosina 2008–2009 kasvavan 3,5 prosenttia vuodessa. Rakennus-kannan kasvu, sen vanheneminen ja teknisen laadun nostaminen ylläpitää korjausrakentamista tule-vaisuudessa. Lähitulevaisuudessa korostuvat putki- ja julkisivuremontit sekä lämmitysratkaisujen muutokset.

Uudet ja tulossa olevat säädökset parantavat uusien rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi. Rakennuskantamme uusiutuu kuitenkin vain 1-2 prosenttia vuosittain ja siksi olemassa olevalla ra-kennuskannalla on energiatehokkuuden parantamisessa ratkaiseva merkitys. Suuren remontin yhtey-dessä on järkevää kohentaa sekä energiatehokkuutta että asumisen tai muun toiminnan laatutasoa. Kotitalousvähennys tulisi ulottaa koskemaan myös asunto-osakeyhtiön putkiremonttia ja valtion riittä-vien korjausavustusten lisäksi taloyhtiöitä tulisi kaupunkien puolelta aktivoida korjaushankkeisiin lisä-rakennusoikeuksin ja kiinteistöveron määräaikaisin helpotuksin.

Infrarakentaminen säilyy samalla tasolla

Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne jatkuu varsin hyvänä. Infrarakentamisen määrä kasvaa tänä vuonna vielä 3 prosenttia ja pysyy ennallaan vuonna 2009.

Uusia hankkeita on lähdössä liikkeelle, mutta niissä töiden painopiste osuu vasta 2010 puolelle. Maa- ja vesirakentamisen arvon ennakoidaan olevan 5,5 mrd. euroa vuonna 2008. Siitä väyläinvestointien osuus on puolet, mikä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Maa- ja vesirakentamisen mää-rän kasvu tulee erityisesti ratarakentamisesta. Supistuvia sektoreita ovat vuonna 2008 vesi-, energia- ja tietoliikenneverkostojen rakentaminen.
Ala on kritisoinut etenkin nykyistä väyläinvestointien riittämättömyyttä: teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuo-sittainen kuluminen.

Ruotsissa hallitus panostaa nyt infraan ja esittää budjettiraamiensa nostamista keskimäärin 3,6 mil-jardin vuosittaisen euron tasolle vuosiksi 2010–2021 (417 mrd. kr). Nykytasoon nähden tämä merkit-see noin 400 miljoonan euron lisäsatsausta vuotta kohden.

Rakentamisen työllisyys heikkenee selvästi ensi vuonna

Työllisyys rakentamisessa on parantunut viime vuosina. Tänä vuonna ala työllistää yhteensä 184 000 henkilöä, missä lisäystä 10 000 henkilöä. Vuonna 2009 työllisyys heikkenee ja työttömyys lähtee kas-vuun. Tämä koskee sekä rakennusurakointia että -tuoteteollisuutta. Pitkällä tähtäimellä ammattityövoiman puute on kuitenkin edelleen tuotantoa rajoittava tekijä.



Takaisin edelliselle sivulle