RIL – Palkinto 2010 Kempeleen ekokylälle

RIL-palkinnon on voittanut tänä vuonna Kempeleen ekokylä. Kempeleen ekokylä on oiva esimerkki kokonaiskonseptin tai järjestelmän kehittämisestä, pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännönläheisesti uuteen ratkaisuun sekä energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Hajautettu energiatuotanto hyödyntäen uudistuvia energialähteitä on yksi keino rakentaa kestävää yhdyskuntaa, kertoo voittajan tänä vuonna valinnut Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. 

Erityisesti Saarnivaaraa miellytti se, miten Kempeleen ekokylässä on otettu haltuun kokonaisjärjestelmä metsähakkeen hankintalogistiikasta ja energian tuotannosta matalaenergiatasoisiin rakennuksiin ja aina asukkaiden energiakäytön tottumuksiin asti.

Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on 42% ja Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 38%. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteita ei kyetä täyttämään ilman rakennusalan sitoutumista tavoitteisiin ja voimakasta panostusta uusiin ratkaisuihin.

Energian säästöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat kasvavat globaalit markkinat luovat suomalaisille yrityksille aivan uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia. Niiden hyödyntäminen edellyttää edistyksellisiä kotimaan markkinoita. Veli-Pekka Saarnivaara kertoo, että hänen onkin ollut vaikea ymmärtää joidenkin rakennusalan yritysten penseätä suhtautumista siihen, että säännösten kautta synnytetään merkittävästi uutta volyymia rakentamiselle ja pelikenttää edelläkävijyyden luomiselle kotimarkkinoiden avulla. Onneksi löytyy myös rohkeita ja ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka haluavat hyödyntää tämän mahdollisuuden.

Veli-Pekka Saarnivaara onnittelikin lämpimästi Fortel Components Oy:tä ja sen kumppaneita, mm CCM-Power Oy:tä. ”Toteutetun ratkaisun jatkokehitys sisältää edelleen monia haasteita ja mahdollisuuksia. Myös uudet ominaisuudet ovat mielenkiintoisia, ne voivat koskea mm. liityntää älykkäisiin sähköverkkoihin tai sähköautojen liittämistä osaksi kodin sähköjärjestelmää”, totesi Veli-Pekka Saarnivaara julkistaessan voittajan 11.11.2010 Säätytalolla Helsingissä.

Kempeleen ekokylä on itsenäinen saareke

Kempeleen ekokylä on kymmenen omakotitalon koealue, jossa alueen sähkö- ja lämpöenergia tehdään omassa CHP-laitoksessa (yhdistetty lämmön ja voiman tuotantolaitos) puuhakkeesta sekä tuulivoimalla. Aluetta ei ole kytketty ollenkaan valtakunnan sähköverkkoon. Tavoitteena oli uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen.

Alueen energia tuotetaan puuhakkeesta kaasuttamalla. Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa. Sähköntuotannossa syntyy hukkalämpöä, jolla lämmitetään alueen talot ja käyttövesi ja siitä saadaan ilmanvaihtoon tarvittava lämpöenergia. Alueelle on rakennettu lähilämpöverkko, joka on toteutettu lämpöhäviöiden välttämiseksi matalalämpöisenä. Talojen lämmitys on toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Matalalämpöistä vettä on helppo tuottaa sähköntuotannon hukkalämmöstä eikä erillistä lämmöntuotantoa tarvitaan lainkaan. Rakennuttaja ja konseptin kehittäjä oli Fortel Components Oy, kaasuttimen ja metsähakkeen logistiikan on kehittänyt ja toimittanut CCM-Power Oy.

Kempeleen ekokylä, palkitut

  • Juha Sipilä, Fortel Components Oy (hankkeen rahoitus)
  • Jarno Haapakoski, Fortel Components Oy, (projektipäällikkö)
  • Tapani Mäkikyrö (Matalaenergiarakentamisen konsultointi)
  • Hannu Säynäjäkangas (hankkeen valvoja)
  • Jani Kaaresto (insinöörityön tekijä)
  • Seppo Koskela (koeajot ja metallityöt)
  • Vesa Mikkonen (kaasutusteknologian konsultointi)
  • Alueen omakotirakentajat
    • Jarno ja Maija Haapakoski
    • Risto ja Erja Linnakangas
    • Timo ja Maria Sipilä
    • Timo ja Reeta Korva
    • Mikko ja Katja Silvola
    • Tommi ja Marjut Levy
    • Teuvo Moilanen
    • Mikko ja Katja Sipilä
    • Juha Hulkko
    • Tapio ja Aino-Maija Mäkelä
  • Juha Kuitula (rakentaminen)
  • Martti Kuitula (rakentaminen)
  • Kempeleen kunta (kaavoitus, rakennusvalvonta)
  • Oulun AMK, tekniikan yksikkö, moottoritekniikan laboratorio (generaattorin säätötekniikka)
  • Savonia AMK, Kuopio (sähköverkon suunnittelu)
  • Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen
  • Asmacon Oy (Automaatio)
  • CCM-Power Oy (kaasutustekniikka)
  • SAT-Palvelut Oy (sähköasennukset)
  • Greenpipe Oy (putkiasennukset)
  • Marveltec Oy (kaukolämpötekniikan asennukset)
  • Katera Steel Oy (teräsrakentaminen)
  • Planora Oy (kaukolämpöverkon suunnittelu)
  • Aspentum Oy (hankkeen esiselvityksiä)
  • Fortel Components Oy

Kilpailun toisen sijan jakoivat Cygnaeuksen väistökoulu ja KIRNU

Cygnaeuksen väistökoulu on Jyväskylän kaupungin tilapalvelun rakennuttama koulu, joka toimii peruskorjattavien koulujen ja mahdollisesti myös päiväkotien ns. väistötilana.

Se on kustannus- ja energiatehokas vaihtoehto parakkikouluille. Kustannussäästöä saavutettiin mm. purkamalla vanha koulurakennus vain osittain ja hyödyntämällä vanhat perustukset ja runkorakenteet.

Kaikkien rakenne- ja materiaalivalintojen kriteerinä oli nopea rakentamisaikataulu ja tilojen muunneltavuus. Vanhan rakennuksen purkutöiden aloittamisesta ensimmäisten oppilaiden muuttoon kului vain 27 viikkoa. Vanhasta, kaksikerroksisesta rakennuksesta jätettiin jäljelle perustukset, betonirunko ja vesikatto.

Tilaaja oli Jyväskylän kaupungin tilapalvelu, rakennuttajakonsultti Inmeco Oy Rakennuskonsultit, arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Oy, LVI-suunnittelija Ins.tsto Mittatyö, urakoitsija SRV Keski-Suomi ja elementtitoimittajana Paroc Panel System Oy Ab.

Suomen paviljonki KIRNUn arkkitehtuuri on erittäin haastavaa, koska rakennus ei ole mihinkään suuntaan symmetrinen vaan sekä säde että kehän kaarevuus muuttuu. Teräsrunko koostuu 21 erilaisesta ulko- ja sisäkehällä olevasta ristikkorakenteesta. Muuntojoustavuus on otettu rungon suunnittelussa siten huomioon, että rakennukseen voidaan rakentaa tarvittaessa nykyisen 2 ja 3 kerroksen väliin 2 lisäkerrosta sekä lisätä ikkunoita.

Rakennuksen mallinnuksessa käytettiin TEKLAn ohjelmaa ja arkkitehti käytti Rhino-ohjelmaa. TEKLA-mallia käytettiin tiedonsiirtoon eri osapuolten välillä, teräsrakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen sekä työmaatoteutuksen suunnitteluun ja aikatauluseurantaan. Vaikeusastetta kasvatti Suomen paviljongin rakennustontin ahdas koko eli varastointitila oli minimaalista ja nostureiden toimintasäde oli rajoitettu.

KIRNUssa on lukuisia energiaa säästäviä talotekniikkaratkaisuja ja ekologisia rakennusmateriaaleja kuten kohteeseen erityisesti räätälöidyt UPM:n Profi julkisivupaanut.

Tilaaja oli Finpro, rakennuttajakonsultti Lemminkäinen Talo Oy International, Arkkitehtitoimisto JKMM ja pääurakoitsija Shanghai Cosco Construction Contract Co. Ltd.



Takaisin edelliselle sivulle