ROTI 2009: Korjausvelka kasvaa yhä – näkökulma käännettävä uudistamiseen

”Korjausvelkaa on lyhennettävä. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat tarpeet ja odotukset kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, joten korjauksen sijaan on puhuttava uudistamisesta”, totesi ROTI-hankkeen projektipäällikkö, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski julkistaessaan ROTI 2009 -tulokset 2.4.2009 Kansallissalissa Helsingissä.

Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä kunnossapito- ja korjausinvestoinnit tulisi nostaa jopa 1,5-kertaisiksi nykyisestä. Vesihuoltoverkostoja tulisi saneerata jopa kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. Korjausvelkaa on lyhennettävä erityisesti yhdyskunnan toiminnoille kriittisillä alueilla, sillä rapistuminen muodostaa pahimmillaan uhkan käyttäjien turvallisuudelle ja terveydelle. Hallitsemattomasti paisuessaan korjausvelka rapauttaa koko kansakunnan kilpailukykyä.

Tarkastellusta 360 mrd. € kansallisvarallisuudesta suurimman osan, noin 320 mrd. €, muodostavat rakennukset. Niissä uudistamista odottavat erityisesti 1960-1970 -luvuilla rakennetut kerrostalot, joissa asuu noin miljoona suomalaista. Uudistaminen tarkoittaa niissä toimivuuden, arkkitehtuurin ja energiatehokkuuden parantamista. Tähän voidaan päästä esimerkiksi lisärakennusoikeudella. Se mahdollistaa asuntojen uusien märkätilojen sijoittamisen olemassa olevan rakennusrungon ulkopuolelle sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen lisäkerroksilla ja tonttien täydennysrakentamisella. Samalla joukkoliikennettä on kehitettävä seudullisesti katkeamattomiksi matkaketjuiksi, jotka nojautuvat raideliikenteeseen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on uudistamistyön johtotähti, Vehmaskoski totesi. Rakennuksissa ja liikenteessä käytetään Suomessa yli 55 % kaikesta energiasta ja tuotetaan miltei 50 % kasvihuonekaasuista. Hillitsemistoimenpiteet tulee kuitenkin kytkeä luontaiseen korjausaikatauluun, ja ennen suuria muutoksia on lähtötilanne tunnettava riittävä hyvin. Siksi rakennuksille on aloitettava katsastuskäytäntö, joka olisi yhdistelmä kuntotodistuksesta, energiatodistuksesta, tyyppivikatiedoista ja pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmasta (PTS).

ROTI-todistuksen mallioppilaana julkistustilaisuudessa palkittiin alan oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Heidän määränsä on suurempi ja sisäänottopisteillä mitattu laatu parempi kuin aikoihin. Nuoret ammattilaiset tulevat paikkaamaan 3000-5000 henkilön vuotuisen eläkepoistuman ja toimeenpanemaan sektorin toimintakulttuurin murroksen. Opiskelijan vaikutusaika on 40 vuotta valmistumisesta, ja alalla pysyminen on nyt vaikeassa suhdanteessa erityisen haastavaa. ”Jo ennen suhdannekäännettä kehitettävää oli tutkintorakenteissa, opetuksen laadussa ja oppilaitosten yritysyhteistyössä. Myös oppilaitosten on nyt uudistuttava”, totesi palkinnon kaikkien opiskelijoiden puolesta vastaanottanut tekn. yo. Arto Huuskonen.


ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä,
jonka pohjana on valtioneuvoston vuonna 2003 vahvistama kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma.  Järjestelmän esikuvina ovat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa infrastruktuurin tilan arviointiin kehitetyt järjestelmät. ROTI tuottaa säännöllisesti asiantuntijatietoa suomalaisen rakennetun omaisuuden tilasta ja kehityssuunnista ja nostaa esiin keskeisiä havaintoja rakennetun omaisuuden tilan jatkuvaksi parantamiseksi. Nyt valmistunut arvio perustuu yli 70 johtavan suomalaisen asiantuntijan paneelityöskentelyyn ja 16 järjestön, ministeriön ja liikelaitoksen rahoitukseen.


****

Lisätietoja aiheesta antavat:



Takaisin edelliselle sivulle