Suomalainen kalliosuunnitteluosaaminen on maailman huippua

 World Tunnel Congress WTC 2011 20.-26.5.2011

Suomalainen kalliosuunnitteluosaaminen on maailman huippua

Maanalaisten tilojen rakentaminen on pääosassa Helsingissä Finlandia-talossa 20.-26.5.2011 järjestettävässä kansainvälisessä  konferenssissa. Myös alan kotimainen osaaminen ja teknologia ovat maailmanluokkaa. Myönteistä kehitystä on edistänyt ainutlaatuinen kallioperämme, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen maanalaiseen rakentamiseen.

”Olemme huippuosaajia etenkin kovan skandinaavisen kiven muotoilemisessa kalliotilaksi. Tämä näkyy pohjoismaisilla markkinoilla, jossa suomalaiset ovat haluttuja liikenne- ja kaivostunneleiden tekijöitä”, sanoo Maanalaisten Tilojen Rakentamisyhdistys MTR:n puheenjohtaja Kari J.Korhonen.

Suomalaisten hyvä maine on kiirinyt myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Kari J. Korhosen mukaan maanalaisten tilojen suunnittelu on vaativa kokonaisuus, jossa tarvitaan sekä arkkitehtuurin, kalliomekaniikan että louhintatekniikan kattavaa ymmärrystä.

”Hankkeiden toteuttaminen edellyttää puolestaan riittäviä resursseja, pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Projektien johtaminen, yhteensovittaminen, suunnittelun ohjaaminen ja erityisesti tuotannon ohjaaminen ovat menestymisen kannalta avaintaitoja”, Korhonen korostaa. ”Tulevaisuuden haasteena on saada nuoret innostumaan kalliorakentamisesta ammattina.”

Suomalainen kalliorakentaminen edustaa sekä osaamisen että monipuolisuuden osalta maailman kärkeä

Pöyryn Kaupunki- ja Liikenne -liiketoimintaryhmän Suomen toiminnoista vastaava johtaja, TkT Pasi Tolppanen sanoo suomalaisen kalliorakentamisen edustavan sekä osaamisen että monipuolisuuden osalta maailman kärkeä.

Laitteiden ja teknologian kehittämisessä suomalaisyritykset ovat onnistuneet luomaan innovatiivisia ratkaisuja. Suomalaiset laitevalmistajat, kuten Sandvik ja Normet, ovat saavuttaneet vankan markkina-aseman maailmalla. Alan konsultit ja urakoitsijat sen sijaan työllistyvät vielä toistaiseksi pitkälti kotimaassa.

”Suomessa on viime vuosina ollut käynnissä useita suuria investointihankkeita sekä kaivos- että infrapuolella, joten resursseista on tällä hetkellä jopa pulaa kotimarkkinoilla. Osittain tästä syystä konsultti- ja urakoitsijayritykset eivät ole osaamisestaan huolimatta kansainvälistyneet laajassa mittakaavassa”, Tolppanen kertoo.

Maanalaisen rakentamisen hankkeet keskittyvät maailmalla tyypillisesti raideliikenteen, tieverkoston tunneleiden sekä vesivoiman ympärille. Yksi suurimmista Suomessa käynnissä olevista projekteista on Helsinki-Vantaan lentoasemalle johtava Kehärata, joka valmistuttuaan parantaa koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteyksiä.

”Toinen merkittävä hanke on Helsingin metroverkoston laajentaminen Espooseen. Myös muutamat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset kaupungit ovat entistä enemmän kiinnostuneita mahdollisuuksista kehittää keskusta-infraa rakentamalla pysäköintilaitoksia ja liikenneväyliä maan alle”, Tolppanen kertoo.

Myös kalliorakentamisen dosenttina toimiva Pasi Tolppanen painottaa, että suomalainen maanalaisten tilojen rakentaminen on poikkeuksellisen monipuolista. Monista muista maista poiketen maan alle rakennetaan mm. pysäköinti-, huolto- ja varastotiloja sekä liikuntapaikkoja, kuten urheilu- ja jäähalleja, jopa hiihtoputkia.

”Suomalaisen rakentamisen volyymia kuvastaa, että Helsinkiin on laadittu koko maanalaiset tilat käsittävä maanalainen yleiskaava, joka on lajissaan ainoa maailmassa”, Tolppanen muistuttaa.

Suomalaisen erityisosaamisen alueita ovat mm. käytetyn ydinpolttoaineen ja voimalaitosjätteen loppusijoitustilojen toteutus

Kalliotilojen suunnitteluun ja ydinjätteiden loppusijoitustekniikkaan erikoistunut insinööritoimisto  Saanio & Riekkola Oy:n toimitusjohtaja Reijo Riekkola puolestaan uskoo, että suomalaisilla ns. kovan kiven osaajilla on runsaasti potentiaalia kansainvälistymiseen.

Kalliorakentamista hyödynnetään maailmalla yhä enemmän luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä sekä ihmisten elinympäristön parantamisessa.
”Osaamisemme ydintä on teknis-taloudellisesti optimoitu kalliorakentaminen, jota tehdään ympäristövaikutukset huomioiden erityisesti asutuskeskuksissa”, Riekkola sanoo. ”Myös ydinjätteen loppusijoitushankkeissa suomalaisella suunnitteluosaamisella on vahva jalansija.”

Reijo Riekkola listaa suomalaisen erityisosaamisen alueiksi mm. käytetyn ydinpolttoaineen ja voimalaitosjätteen loppusijoitustilojen toteutuksen ohella kalliotilojen kolmiulotteisen tilavarausjärjestelmän suunnittelun sekä maanalaisten vedenpuhdistamojen toteutuksen. Myös Helsingin keskustan maanalaiset huolto- ja pysäköintijärjestelyt ovat malliesimerkkejä.

Kalliotilojen mahdollisuuksien huomioiminen kestävässä kehityksessä ja elinympäristön parantamisessa on yksi tulevaisuuden haasteista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja integroitu suunnittelu mahdollistavat parhaan lopputuloksen. ”Kaupunkirakenteeseen tulisi suunnitella tilavaraukset tulevaisuuden kalliorakennushankkeille ja ottaa huomioon niiden maanpäälliset yhteydet”, Riekkola muistuttaa.



Takaisin edelliselle sivulle