Uudet toimintamallit avain infran tuottavuuden parantamiseen

IFME World Congress on Municipal Engineering, Kuntatekniikan maailmakongressi 2012 Finlandia-talolla:
Uudet toimintamallit avain infran tuottavuuden parantamiseen

Finlandia-talolla 4.6. alkaneessa kuntatekniikan maailmankongressissa korostuvat kestävän kehityksen ohella tuottavuus ja osaaminen. Infra-alan toimintatapoja kehittämällä ja yhteistyötä tiivistämällä voitaisiin tehokkaimmin parantaa suunnittelun, rakentamisen sekä omaisuuden hallinnan ja ylläpidon tuottavuutta.

Siirtyminen vaiheajattelusta koko elinkaaren huomioivaan toimintamalliin onnistuu älykkäiden tietomallien avulla. Toimintakulttuurin muutos tarkoittaa paremman luottamuksen ja avoimuuden rakentamista.

Ramboll Finland Oy:n tekninen johtaja, kongressin asiantuntijapaneelin puheenjohtajana toiminut Mikko Leppänen pitää nykyistä kehityssuuntaa, jossa tilaajat, suunnittelijat ja rakentajat ovat ottaneet uudenlaisten mallien kehittämisen keskiöön, tervetulleena suuntauksena.

”Rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut pitkään heikkoa. Viime aikoina julkisissa hankinnoissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa halvin hinta ratkaisee. Nyt on edessä peiliin katsomisen paikka − tuntimäärien minimoimiseen ja perussuoritukseen tyytymiseen johtava huono kierre tulisi katkaista”, Leppänen muistuttaa.

Samoilla linjoilla on kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toiminut Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio. Hänen mukaansa vain hinnan perusteella tapahtuva kilpailutus riskeeraa paitsi hyvän laadun myös innovatiivisuuden toteutumisen hankkeissa. ”Paine olisi kehittää toimintamalleja juuri päinvastaisen suuntaan – elinkaariajattelu, energia- ja ekotehokkuuden parantaminen sekä tietomallinnuksen käyttö ovat esimerkkejä uusista ajattelu- ja toimintamalleista, jotka täytyy ottaa hankkeissa huomioon. Vanhaa kopioimalla emme pysty luomaan tulevaisuuden ratkaisuja”, muistuttaa Soimakallio.

Tilaa innovatiivisuudelle

Kongressin ohjelmakomitean jäsenen, Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarisen mielestä koko elinkaaren käsittävien investointihankkeiden ja ylläpitourakoiden hankintamenettelyissä olisi tarvetta suurempaan innovatiivisuuteen. ”Sopivien menettelyjen käyttöönotto vaatii paitsi aikaa myös uskallusta”, hän sanoo.

Hankintojen puitesopimukset mahdollistavat jo nyt joustavampia menettelytapoja, sillä pienimpiä töitä ei ole tarpeen kilpailuttaa. ”Neuvottelumenettelyä hyödynnetään edelleen liian vähän. Sen käyttöä kannattaisi hintakilpailun sijasta lisätä etenkin vaativissa ja kompleksisissa hankkeissa”, Mikko Leppänen ehdottaa.

Allianssimallin käytön ohella tuotemallipohjaisen suunnittelun yleistyminen muuttaa Leppäsen mielestä toimintakulttuuria ja rakentamiskäytäntöjä avoimempaan suuntaan. Allianssimallissa tilaaja, suunnittelija ja toteuttajat muodostavat yhdessä riskit jakavan ydintiimin, jonka myötä rakentaminen voidaan toteuttaa nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin.

Helsinki kehittää rakennetun ympäristön hallintaa

Rakennetun omaisuuden tila ja sen hallintaan liittyvät asiat elävät Helsingissä voimakasta kehitysvaihetta. Yhtenäisiä toimintamalleja luodaan parhaillaan.

”Vaikka määrät ovatkin tiedossa, omaisuuden laatu, korjausvelka ja korjaustarpeet eivät kaikilta osin löydy yhtenäisestä järjestelmästä. Siltojen kuntotiedot ja niiden korjaustarpeet tunnetaan Helsingissä parhaiten”, Raimo K. Saarinen kertoo. ”Kuntasektorin lisäksi koko infra-alalle, mukaan lukien liikennevirasto ja yksityinen infraomaisuus, tulisi saada omaisuuden hallintaa koskevat yhtenäiset pelisäännöt ja laskentatavat.”

Kuntauudistuksella ei Saarisen mielestä ole kovinkaan suurta vaikutusta infrastruktuurin tilaan. ”Infrapuolella kuntien välinen yhteistyö on aina ollut tiivistä ja sen merkitys on ymmärretty. Pääkaupunkiseudulla jätehuolto yhdistettiin jo 1980-luvulla. Sama kehitys on koskenut joukkoliikennettä ja vesihuoltoa.”

Nuorten suunnittelijoiden työllistyminen huolena

Infra-alan suunnitteluosaaminen on Mikko Leppäsen mukaan Suomessa edelleen korkeaa tasoa. Uutena huolenaiheena on suunnittelijakunnan ikääntyminen. ”Mentoroinnista ja senior-junior -toiminnasta kyllä puhutaan, mutta käytännön tasolla olisi vielä paljon tehtävää. Eläkkeelle jäämisen sijasta seniorit voisivat jonkin suuruisella työpanoksella jäädä työpaikoille ohjaamaan nuorempia.”

Raimo K. Saarinen korostaa kurssien ja työssäoppimisen keinoin tapahtuvan koulutuksen merkitystä. ”Vanhentuneista ja huonoista käytännöistä poisoppiminen on yhtä lailla tärkeää.”

Kiinteistö- ja rakentamisalan suunnittelijat näkevät tilaajien resurssien oheneminen uhkatekijänä. ”Tehostaminen ei saisi johtaa oman organisaation osaamisen katoamiseen. Se ei ole kenenkään etu ja tulee kalliimmaksi kuin saavutetut henkilöstösäästöt”, Leppänen muistuttaa.

Valtion infrainvestointien lyhytjänteisyys ilmenee Leppäsen mukaan koventuneena kilpailuna ja alentuneina katteina, jolloin myös nuorten palkkaaminen joutuu yrityksissä suurennuslasin alle. ”Onneksi kaupunkien investoinnit ovat säilyneet kohtuullisen hyvällä tasolla, mikä helpottaa nuorten suunnittelijoiden työllistymistä.”

Lisätietoja:
Raimo K. Saarinen, Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, raimo.k.saarinen@hel.fi, puh. 09 310 38801
Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy, mikko.leppanen@ramboll.fi, puh. 0400 425 914
Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@ril.fi



Takaisin edelliselle sivulle