Uusi malli kosteudenhallintaprosessin tehostamiseksi ja homevaurioiden estämiseksi

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat rakentamisen ja kiinteistöpidon suurimpia laatuongelmia. Ongelmat ovat erityisen vakavia, koska ne eivät ole vain teknisiä ja taloudellisia vaan ovat myös ihmisten terveydelle vaarallisia. Kosteusongelmia ja sitä kautta homevaurioita voidaan estää vain, jos koko ketju rakennuttaminen-suunnittelu-toteutus-ylläpito-käyttö muodostaa toimivan kokonaisuuden.

RILin uusi ohje RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen esittää uuden kosteudenhallintaprosessin mallin, joka kuvaa toimivan prosessin vaiheita lähtien rakennuttajan tavoiteasettelusta päättyen rakennuksen käyttäjän tehtäviin. Ohjeen tavoitteena on, että hankkeen eri osapuolet ottavat esitetyn mallin osaksi omaa toimintatapaansa.

Julkaisussa on myös käsitelty laajasti tärkeitä yleisiä rakennusfysikaalisia ja teknisiä periaatteita sekä homevauriomekanismia, joita hankeprosessin kaikkien osapuolten on hyvä ymmärtää. Ohje käsittelee kosteudenhallintaa pääosin uudisrakentamisen kannalta, mutta osittain myös korjausrakentamisen erityiskysymyksiä ja homevaurio-esimerkkejä. Kohderyhmänä ovat sekä rakennushankkeen ja kiinteistöpidon ammattilaiset että muut osapuolet, joilla ei ole varsinaista teknistä taustaa.

Kosteudenhallintaprosessin mallissa kaikki osapuolet ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi rakennuttajan tulee hankkeen tavoiteasettelussa asettaa kosteudenhallintaan liittyviä selkeitä laatumäärityksiä ja omilla keinoillaan huolehtia niiden toteuttamisesta. Erityisesti hänen tulee panostaa tehokkaaseen projektihallintaan ja eri osapuolten yhteistyön varmistamiseen. Vastaavasti ohjeistusta on annettu suunnittelijoille, toteuttajille, huolto-organisaatiolle sekä käytölle.

Kosteudenhallintaprosessiin kuuluu aina hankkeen kosteusriskien arviointi, jossa määritellään hankkeen kosteustekniset riskikohdat ja kohdennetaan niihin riittävät toimenpiteet ja resurssit. Vaativassa kohteessa ovat tehostetut menettelytavat tarpeen. Määritellyt menettelytavat sisältävät projektihallintoon, suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä tehtäviä. Julkaisussa kuvattu tehostettu menettely on vastaavanlainen kuin rakenteellisen turvallisuuden erityismenettely (RakMK A1).

Tärkeä käytännön työkalu on julkaisussa kuvattu kosteudenhallintasuunnitelma, jonka laadinta alkaa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sitä täydennetään ja noudatetaan suunnittelun ja rakentamisen aikana ja se siirtyy soveltuvin osin ylläpito-organisaation käyttöön mm. huoltokirjan lähtötiedoiksi.

Lisätiedot:
Gunnar Åström 040 514 4823
Ensio Laaksonen 040 502 3477

Myynti RILin kirjakaupasta



Takaisin edelliselle sivulle