Uusi ohje rakentamisen aiheuttamien tärinöiden hallintaan

Ohjeessa esitetään miten rakentamisen erityyppiset tärinät (louhinta-, paalutus-, pontitus-, tiivistystyö-, hydraulivasara-, ym.) voidaan turvallisesti huomioida suunnittelussa ja toteutuksessa sekä niiden haitat minimoida. Turvallisuuteen sisältyvät mm. henkilö- ja laiteturvallisuus, rakenteiden turvallisuus sekä toimintojen häiriintymättömyys. Tärinä on lähes aina hukkaan mennyttä energiaa, jota kannattaa vähentää paitsi ympäristö- ja työsuojelusyistä niin myös työn tehostamiseksi.

Julkaisu kuvaa paitsi teknisiä keinoja myös hallinnollisia keinoja miten tärinät hallitaan paremmin. Tärinän huomioon ottaminen jaetaan kolmeen vaativuusluokkaan, jonka perusteella on määritelty vaativuuteen liittyviä tehtäviä hankkeen eri osapuolille. Rakennuttajan tulee aikaisessa vaiheessa kiinnittää hankkeeseen tärinä-asiantuntija, jolla on vaativuuteen nähden riittävä pätevyys.

Laaja liitekokoelma kuvaa mm. tärinän teoriaa, tärinämittausten suorittamista sekä antaa hallinnollisia ohjeita vastuu-, sopimus- ja katselmuskäytäntöön tärinän hallinnan kannalta. Ohje selventää myös Suomen rakentamismääräyskokoelman B3 ja Eurokoodin 1997-1 ja sen kansallisen liitteen käyttöä tärinän huomioon ottamisessa talonrakennuksen pohjarakennussuunnittelussa. Julkaisun taustaselityshankkeessa on tehty tärinämittauksia, lähinnä lyöntipaalutuskohteissa.

Ohjeen ovat kirjoittaneet Matti Hakulinen ja Aimo Vuento Tampereen teknilliseltä yliopistolta laajan asiantuntijaryhmän ohjaaman. Työn vastuuhenkilö oli professori Tim Länsivaara. Hanketta ovat rahoittaneet laaja ryhmä kaupunkeja, julkisia rakennuttajia ja omistajia sekä alan yrityksiä ja organisaatioita.

Lisätietoja antavat:
Matti Hakulinen, Tampereen teknillinen yliopisto, 0400-158 374
matti.hakulinen@geomatti.inet.fi

Tim Länsivaara, TTY, Tampereen teknillinen yliopisto, 040-765 8085
tim.lansivaara@tut.fi

Gunnar Åström, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 040-514 4823
gunnar.astrom@ril.fi




Takaisin edelliselle sivulle