Valtion budjettiehdotuksessa vielä korjaamisen varaa

Liikenneverkosto

Tie- ja katuverkostojen hyvä kunto ja toimivuus ovat harvaan asutun maan väestön, elinkeinoelämän ja koko maan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä. Verkostot olivat kuitenkin RILin kokoaman rakennetun omaisuuden tilaa arvioineen ROTI-raportin mukaan ainoastaan tyydyttävässä kunnossa ja tilanne oli edelleen huononemassa. Uusi budjettiehdotus ei tuo parannusta tähän tilanteeseen, vaan perustienpidon alijäämä on kustannuskehitys huomioon ottaen n. 20-30 M€. Näin ollen tieverkoston korjausvelka tulee edelleen kasvamaan.

Investointihankkeiden osalta tulee käynnistää Vaalimaan moottoritien toteuttaminen Kehä III:lla liikennepoliittisen selonteon mukaisesti, vaikka se oli teknisen virheen johdosta jäänytkin pois budjettiehdotuksesta. Hanke on tärkeä myös Vuosaaren sataman liikenteen sujuvuuden kannalta. Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää keskikaideohjelmaa tulee edistää.

Rataverkoston osalta budjetti mahdollistaa erinäisiä parannuksia, varsinkin elinkeinoelämälle tärkeille puuhuoltoreiteille. Samalla eniten liikennöidyn rataverkon tila kuitenkin heikkenee riittämättömän rahoituksen takia. Lisätarve indeksikorjausten ja kustannustason nousun takia on n. 80 M€/vuosi.

Investointien osalta Pohjanmaan radan Seinäjoki-Oulu välin toteutusta tulee viedä eteenpäin Liikennepoliittisessa selonteon mukaisesti pitkäjänteisesti yhtenä kokonaisuutena. Tämä edellyttää sopimusvaltuuden kasvattamista vähintään 200 miljoonaan euroon jo vuoden 2009 talousarvion yhteydessä sekä varmuutta vuosittaisten määrärahojen tasosta useiksi vuosiksi etukäteen. Paineet radan nopealle kunnostukselle kasvavat, koska nyt käytössä olevien uusien tavaraliikennetietojen perusteella rataosalle on tulossa uusia suuria kuljetusmääriä; Talvivaaran kuljetukset, mahdolliset pellettikuljetukset Soklista ja uusimpana Siilinjärven kuljetukset Kokkolaan. Suurimman turvallisuusriskin muodostavia tasoristeyksiä tulee edelleen poistaa.

Vesiväylähankkeet ovat budjetissa saaneet kohtuullisesti investointirahoitusta, mutta sen lisäksi myös vesiväylien palvelutason ja turvallisuuden kanalta tärkeän teemapaketin toteuttamiseen tulisi osoittaa 4 M€.

Asuntotuotanto

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähentymisen johdosta tulisi ARA-tuotantoa käynnistää talousarviossa ehdotettua laajemmin. Tuotantoa tulisi erityisesti kohdentaa tyydyttämään erityisryhmien ja vuokra-asuntojen tarvetta.

Valtakunnalliseen korjausstrategiaan pohjautuvan toimenpideohjelman toteutukseen on myös varattava riittävästi resursseja, kuten myös energiatehokkuuden edistämiseen rakennetussa ympäristössä.

Koulutus ja T&K-toiminta

On tärkeätä, että yliopistouudistukseen on jo osoitettu 50 M€ ja siten samalla turvattu niiden maksuvalmius. Yliopistojen toimintamenojen taso ei kuitenkaan ole nykyisellään riittävä, vaan se vaatisi tuntuvan tasokorotuksen. Aalto-korkeakoulun käynnistämisen vaatima rahoitus tulee myös turvata.

Ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön sitomattomia T&K-määrärahoja on vuosittain supistettu valtion tuottavuusohjelman perusteella. Ministeriöiden tutkimus- ja selvitystarpeet eivät kuitenkaan ole vähentyneet. päinvastoin ne lisääntyvät jatkuvasti esimerkiksi ilmastomuutoksen vaikutusten selvittämisen, energiaohjelman toteutuksen, korjausrakentamisen strategian toteutuksen, uusien eurodirektiivien jalkautuksen ja rakentamismääräyskokoelman uudistamisen sekä liikenneturvallisuuden ja logistiikan kehitysvaatimusten myötä.

Kaavoitus ja maankäytön ohjaus

Avustuksia kuntien maankäytön ohjaukseen ja kaavoitukseen on jatkuvasti vähennetty. Kaavoitus on joidenkin kuntien osalta muodostunut pahimmaksi pullonkaulaksi riittävän tonttitarjonnan aikaan saamiseksi ja lisäksi maankäytön ohjaus on muodostumassa entistä tärkeämmäksi tekijäksi alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisessa ja aluerakenteen tiivistämisessä. Siten nämä avustukset tulisi säilyttää vähintään ennallaan.

Kunnallistekniikka

Budjettiehdotuksessa on kunnallistekniikan rakentamiseen kohdistettuja avustuksia pienennetty. Vesi- ja viemärijohtoja kunnostetaan tällä hetkellä niin hitaasti, että muutaman vuoden kuluttua vesikatkokset ja viemärien rikkoontumiset ovat yleisiä koko maassa. Kun vesihuoltolaitosten nykyinen saneerausmäärä on yhteensä noin 700-900 km vuodessa, kertyneestä korjausvelasta johtuen saneeraukset tulisi nopeasti nostaa noin tasolle 1900 km vuodessa. Lisärahoitustarpeena tämä merkitsee noin 200 milj. €/a. Budjettiehdotuksen tulee rohkaista vesihuoltolaitoksia saneerausvelkansa lyhentämiseen sekä kestävälle korvausinvestointitasolle pääsemiseen. Kunnallistekniikan rakentamiseen kohdistettuja avustuksia tulisikin siten tuntuvasti kasvattaa eikä supistaa.

Vaikuta

RILIn jäsenenä voit vaikuttaa. Kerro mielipiteesi valtion talousarviosta ja korjausehdotukset RILiin osoitteella pentti.hautala@ril.fi.



Takaisin edelliselle sivulle