Voittoa vai vastuunkantoa – vai molempia?

Viime kirjotuksessani käsittelin insinöörejä ihmisten johtajina. Kirjoituksesta tuli paljon myönteistä palautetta, eli se oli selvästi kirvoittanut ajatuksia lukijoissa. Tämä oli tietysti tarkoituskin. Yrityksen johdossa työskennellessä aika todellakin menee, tai ainakin sen tulisi mennä, ihmisten johtamiseen ja tulevaisuuteen katsomiseen. Jokaisessa organisaatiossa tulee olla osaajat teknisten, taloudellisten ja juridisten kysymysten ratkaisemiseen – johdon tehtävä on tunnistaa ja motivoida nämä eri alojen osaajat toimimaan yhdessä.

Asia, jonka pohdintaan käytetään organisaatioissa yhä enemmän aikaa, on vastuullisuus. Yrityksen tehtävä on toki tuottaa voittoa omistajilleen, ja järjestön tai hallintoelimen tehtävä on tuottaa muunlaista lisäarvoa. Vastuullisuus tulee kuitenkin kuvaan mukaan erityisesti, kun asetetaan organisaation toiminta aikajänteelle: haetaanko tulosta tai lisäarvoa tässä ja nyt keinolla millä hyvänsä vai kestävällä tavalla pitkällä tähtäimellä?

Käytännön elämässä hetkellinen ja pitkäjänteinen hyöty ovat usein vastakkain

Tuntuu ehkä jo vanhanaikaiselta asettaa vastuullisuus ja liiketoiminta vastakkain, mutta tällaisissa ”tässä ja nyt vai pitkällä tähtäimellä” -kysymyksissä käy käytännön elämässä juuri näin. Tässä ja nyt saisin ehkä työn tehtyä nopeammin huonolta työtasolta – mutta kaikki hetkellinen ajansäästö valuu hukkaan, kun hutera taso pettää ja tapaturma sattuu. Tai oikaisenko tässä työvaiheessa tietäen, että löydän asian kuitenkin edestäni takuutyövaiheessa? ”Tässä ja nyt” -ajattelu on siis vastuullisuuden vihollinen.

Hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa voimavarojen käyttämisen vastuullisuuteen siten, että organisaatio itse, sen henkilöstö ja ympäristö kaikki hyötyvät. Taloudellisesti menestyvä, vakaa yritys pystyy käyttämään rahaa pitkäjänteisesti esimerkiksi henkilöstön koulutukseen, ympäristötehokkuuden edistämiseen tai ergonomisempaan kalustoon. Näiden avulla yritys puolestaan pystyy parantamaan kilpailukykyään. Ollaan hyvässä kehässä.

Menestyvän yrityksen on helpompi olla hyvä yrityskansalainen kuin yrityksen, jolla menee huonosti. Menestyvä yritys palkkaa lisää ihmisiä, maksaa veroja ja tekee investointeja, jotka kaikki osaltaan synnyttävät hyvinvointia.

Annammeko hyvään tarkoitukseen rahaa vai osaamista?

Yhä laajemmalle leviää ajattelu, jonka mukaan organisaatio voi perinteisen hyväntekeväisyyden lisäksi olla tukemassa myönteistä kehitystä toimintaympäristössään muutenkin kuin rahan avulla. Asiantuntijaorganisaatioissa on paljon osaamista, jota voitaisiin laittaa käyttöön yhteiseksi hyväksi. Esimerkiksi yritys voi tarjota maahanmuuttajille tutustumista suomalaiseen työelämään oman henkilöstönsä johdolla. Rahallinen hyöty tästä ei ole helposti mitattavissa, mutta henkistä hyvinvointia saadaan niin tutustujille kuin perehdyttäjille.

RILin tärkeimpänä tehtävänä näen juuri sen, että yritämme olla vaikuttamassa yhteiskunnan kehittämiseen, jotta rakennusinsinöörien osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan hyväksi. Tätä vaikuttamistyötä edustaa parhaimmillaan joka toinen vuosi tehtävä Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raportti, joka suosituksineen tarjoaa alan parhailta asiantuntijoilta kerättyä hyvin pureskeltua tietoa yhteiskuntamme päättäjien käyttöön. ROTI-panelistit eivät siis toimi pelkästään oman organisaationsa hyväksi, vaan jakavat osaamistaan laajasti yhteiseen hyvään.

Tuomas Särkilahti
Puheenjohtaja, RIL



Takaisin edelliselle sivulle