Vuoden silta 2013: Crusellin silta

Crusellin silta on paikalleen kaupunki- ja satamaympäristöönsä hyvin sopiva maamerkki – ei liian hallitseva vaan sopivasti kaupunginosaa edustava. Vinoköysisillan tasapainoisen kokonaisuuden muodostavat vinot, jykevät pylonit ja vahvat köydet yhdistettynä hoikkaan kansirakenteeseen, totesi vuoden silta –kilpailun tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen julkistaessaan voittajan Infra 2013 –tapahtumassa 5.3. Helsingissä. (kuva Juhana Torvinen)

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä etsi siltaa, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista, ja joka on edistänyt siltakulttuuria maassamme. Tänä vuonna teemana olivat vuosina 2008…2012 valmistuneet vesistösillat.

Crusellin sillassa kannen poikittaisten liittopalkkien ja pituussuuntaisen jännitetyn rakenteen yhdistäminen on mielenkiintoinen tekninen ratkaisu mahdollistaen myös kansirakenteen alle tehdyt putkivedot. Samaten sillan perustukset ja etenkin suuri paalumäärä on ollut haasteellinen toteuttaa.

Uraauurtavaa Crusellin sillan toteuttamisessa on ollut tietomallintamisen laaja hyväksikäyttö. Sillan piirustukset tuotettiin tietomallipohjaisesti ja mallia käytettiin laajamittaisesti hyödyksi rakentamisen eri vaiheissa. Näin laajasti ei tämän kokoluokan silloissa ole tietomallintamisesta aiemmin hyödynnetty, kertoi Timo Tirkkonen.

Crusellin silta yhdistää liikenteellisesti Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta sijoittuu täysin kaupunkimaiseen ympäristöön, joka on varattu kokonaan asuntorakentamiselle. Silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja hyötyleveys on 24,8 m. Kadun linjaus on sillan kohdalla suora. Sillan pääjänteeseen sijoittuu 20 m:ä leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 m.

Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta.

Sillan kaikki tuet on perustettu porapaaluille kallion varaan. Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat, sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi- sähköja puhelinjohdoille.

Toteutus:

WSP Finland Oy

  • Pekka Pulkkinen DI, pääsuunnittelija
  • Antti Karjalainen Ins (tekn.yo) , siltasuunnittelu
  • Erik Eriksson DI, siltasuunnittelu
  • Matti-Esko Järvenpää, DI siltasuunnittelu
  • Kari Nikula, tekn. tietomalli ja siltasuunnittelu
  • Atte Mikkonen DI siltasuunnittelu ja valvonta
  • Sakari Lotvonen DI (Pöyry Oy) sillan geotekniikka

Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy

  • Jussi Tervaoja, arkkitehti

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto

  • Projektinjohtaja Peter Henny
  • Projektinjohtaja Ville Alajoki

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja

  • Projektinjohtaja Tuomas Heinonen
  • Työmaavalvoja Timo Säynätjoki

Skanska Infra Oy

  • Pentti Ovalo, rkm, Työpäällikkö
  • Matti Rekilä, vastaava mestari

Ruukki Construction Oy, Ylivieska

  • Hannu Rautakoski, myyntipäällikkö

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy (Laatukonsultit Oy)

  • Mauno Peltokorpi
  • Seppo Määttä


Takaisin edelliselle sivulle