Yhtenäinen koulutus ja pätevyydet kosteus- ja homevaurioalalle

Arviolta 25 000 rakennusalan ammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Erikoisosaamisen tarve kasvaa koko ajan rakennusten korjaustarpeen lisääntyessä ja kokeneiden ammattilaisten jäädessä eläkkeelle.

Kosteus- ja hometalkoissa on laadittu ehdotus alan hajanaisen koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän uudistamiseksi. Itä-Suomen yliopiston vetämässä kaksivuotisessa hankkeessa on työskennellyt yli sata asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

“Systemaattisen ja laadukkaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän rakentaminen kosteus- ja homevaurioalalle on välttämätöntä. Tällä hetkellä korjaukset epäonnistuvat usein, koska osaamisessa on puutteita koko ketjussa: ongelmien tutkimisessa, suunnittelussa, korjaamisessa ja valvonnassa”, Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.

Ehdotus alan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän uudistamiseksi on laadittu valtionhallinnon ja korkeakoulujen sekä rakennusalan jäsenjärjestöjen ja koulutustahojen yhteistyönä. Hankekokonaisuudesta on vastannut FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta.

”Alalle luodaan selkeä, johdonmukainen koulutuspolku sekä pätevöitymisjärjestelmä, joka sisältää myös pätevien osaajien tietokannan. Näin palveluja tarvitsevien on jatkossa helppo löytää luotettava, ammattitaitoinen osaaja kutakin työtä tekemään. Samalla Suomeen syntyy erikoisosaamisala, jolle on kasvava kysyntä”, Helmi Kokotti linjaa.

Neljä ammattikuntaa, kolme pätevyystasoa

Ratkaisuehdotuksessa kosteus- ja homevaurioalan osaajat kiteytyvät neljän ammattikuntaan: kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat/valvojat ja -korjaajat. Kolmelle ensimmäiselle ammattikunnalle tulisi ehdotuksen mukaan kolme pätevyystasoa (AA, A ja B).

”Tärkeää on luoda kosteus- ja homevauriokorjaamisesta yhtenäinen prosessi, jossa on tarvittava erikoisosaaminen mukana kaikissa vaiheissa. Erikoisosaaminen edellyttää sekä rakennustekniikan että sisäympäristöasiantuntemusta, joita on tähän mennessä osattu vain harvoin yhdistää tuloksellisesti korjaushankkeissa. Alan koulutus moduloidaan ja pätevöitymisessä huomioidaan aiemmat suoritukset sekä osaaminen”, Helmi Kokotti kertoo.

Myös pätevöitymisjärjestelmää pyritään yksinkertaistamaan ja sen merkitystä vahvistamaan. Työryhmä ehdottaa, että alan pätevyyksistä ja niiden rekisteröinnistä vastaavat jatkossa FISE ja VTT.

”Jotta alan pätevyydet saadaan kuntoon, niitä pitää pystyä myös valvomaan paremmin. Tällä hetkellä esimerkiksi kuntotarkastustoimintaa ei säädellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ympäristöministeriö selvittää mahdollisuuksia sisällyttää rakennusten kuntotutkijoiden, korjaussuunnittelijoiden ja korjaushankkeiden työnjohtajien pätevyysvaatimukset jatkossa rakentamista koskeviin säädöksiin”, Juhani Pirinen kertoo.

Sisäympäristön tutkijoiden pätevöinnit pyritään linjaamaan samalla tavoin. ”STM selvittää mahdollisuuksia tähän terveydensuojelulainsäädännön kautta”, johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Kasvava erikoisosaamisala Suomeen

Rakennuskantamme korjaustarpeen lisääntyessä ala tarjoaa kasvavan työllistymismahdollisuuden osaaville tekijöille. Koulutustarvetta lisää sekin, että monet alalla työskentelevistä ovat siirtymässä eläkkeelle.

“Maailmassa on varsin vähän kosteus- ja homevaurioalan erikoisosaamista ja tehokkaan koulutusjärjestelmän avulla meillä on mahdollisuus luoda alasta jopa vientituote Suomelle. Ennen kaikkea haluamme kuitenkin palauttaa kiinteistönomistajien luottamuksen alan koko ketjuun. Siihen tarvitaan yhtenäisen koulutuksen ja pätevyyden omaava, tunnistettava ammattikunta, joka haluaa olla ylpeä laadukkaasta työstään”, Juhani Pirinen viitoittaa.



Takaisin edelliselle sivulle