Yliopistot uudistuvat

Uudistuksen tavoitteena on luoda yliopistoille nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä vahvistaa opetus- ja tutkimustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Vahvemmilla ja itsenäisemmillä yliopistoilla on edellytykset menestyä myös kansainvälisesti.

Hallituksen esitys on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä yliopistojen, opiskelijoiden, henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa. Yliopistouudistusta on käsitelty hallituksen iltakoulussa, sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Syksyn 2008 laajan lausuntokierroksen kannanottoja on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon esityksen lopullisessa muotoilussa.

Tutkimus ja siihen perustuva opetus yliopistojen päätehtävinä

Yliopistojen päätehtävinä ovat edelleen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Yliopistojen tulee toiminnallaan edistää elinikäistä oppimista. Yliopistoilla on edelleen perustuslaissa turvattu itsehallinto. Yliopistot hoitavat julkista tehtävää ja niiden tehtävistä ja koulutusvastuusta ja tutkinnonanto-oikeuksista säädetään jatkossakin laissa ja asetuksissa.

Yliopiston sisäistä päätöksentekoa vahvistetaan

Esityksen mukaan yliopistojen hallintoa ja johtamista uudistetaan ja vahvistetaan siten, että yliopistot pystyvät vastaamaan nykyistä itsenäisemmin ja paremmin uuden taloudellisen aseman tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rehtorin asemaa ja yliopiston omaa akateemista päätöksentekoa vahvistetaan. Esityksen mukaan puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolisia. Yliopistokollegio valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa vahvistetaan korkeakouluyhteisön sisäistä päätöksentekoa.

Henkilöstön ja opiskelijoiden asema turvattu

Virkasuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi. Henkilöstön asema turvataan siirtymävaiheessa. Uusiin yliopistoihin siirryttäessä nykyisten yliopistojen palveluksessa olevat ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt pysyvät valtion eläkejärjestelmän piirissä niin kauan kuin he ovat työsuhteessa yliopistoon. Muu henkilöstö siirtyisi yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin.

Yliopistouudistuksella ei muuteta opiskelijoiden asemaa yliopistossa. Ylioppilaskunnat olisivat edelleen yliopistolaissa säädettyjä julkisoikeudellisia yhteisöjä. Ylioppilaskuntaan kuuluisivat edelleen kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.

Vastuu opiskelijavalinnoista säilyy jatkossakin yliopistoilla. Valintajärjestelmän yksinkertaistamiseksi valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä toteutetaan myös yliopistoissa. Yhteishakuun siirtymisen yhteydessä tarkennetaan niin sanotun yhden opiskelupaikan säännöstä. Esityksen mukaan opiskelijalla olisi oikeus ottaa vastaan vain yksi yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluva korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikka samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Ehdotuksen mukaan korkeakoulututkintoon johtava opetus säilyy maksuttomana. Tämän lisäksi käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu yliopistojen stipendijärjestelmä.

Valtion perusrahoitus kaikille yliopistoille

Valtio takaa kaikkien yliopistojen riittävän perusrahoituksen. Uudessa oikeushenkilömuodossa toimivat yliopistot saavat rahoitusta valtion lisäksi yliopiston liike-toiminnasta, lahjoituksista ja mahdollisista pääomatuloista. Yliopistojen valtion rahoituksen kehitys sidotaan kustannustason nousuun.

Yliopistoilla tulee olla riittävä maksuvalmius, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus, kun valtio ei enää jatkossa ole vakavaraisuuden takaaja. Yliopistojen pääomittamiseen voidaan käyttää suoria rahasiirtoja valtion omaisuuden myyntituloista ja yliopistojen hallussa olevaa valtion omaisuutta. Lisäksi yliopistojen omistukseen voidaan siirtää valtion osakeomistuksia. Yliopistojen vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi on tarkoitus yhtiöittää valtion omistamat Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöt kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön, joista yliopistot omistaisivat on 2/3 ja valtio 1/3.

Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto säätiömuotoisiksi

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät yhdeksi yliopistoksi ja Joensuun ja Kuopion yliopistot Itä-Suomen yliopistoksi. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaiseen Aalto-yliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiömuotoiseksi.

Yliopistouudistuksen valmistelu aloitettiin vuonna 2005

Keskustelu yliopistojen toimintaedellytysten parantamisesta ja taloudellisesta autonomiasta alkoi Euroopassa jo 1990-luvun puolivälissä.

Vuonna 2005 opetusministeriö aloitti selvitystyön, jonka tavoitteena oli uudistaa yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen asema. Selvitysmiesten (hallintoneuvos Niilo Jääskinen ja professori Jarmo Rantanen) väliraportin ehdotuksiin pohjautuen on yliopistoilla vuoden 2007 alusta ollut mahdollisuus omaan valtion talousarvion ulkopuoliseen omaisuuteen. Loppuraportissaan selvitysmiehet ehdottivat, että yliopistoista muodostettaisiin uusi taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, mikä merkitsisi yliopistojen irtautumista valtio-oikeushenkilöstä ja valtion talousarviotaloudesta. He ehdottivat myös, että yliopistojen hallinnossa erotettaisiin johtokunta ja konsistori sekä toimeenpaneva johto ja että rehtorin nimittäisi yliopiston johtokunta. Lisäksi esitettiin henkilöstön palvelussuhteiden muutattamista työsopimussuhteisiksi.

Lokakuussa 2007 opetusministeriö asetti kolme suunnitteluryhmää, jotka esittivät Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä uudeksi yksityisoikeudellisena säätiönä toimivaksi yliopistoksi sekä liittoyliopiston muodostamista Kuopion ja Joensuun yliopistoista ja Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen yliopistokonsortion perustamista.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus otti yliopistojen toimintaedellytysten turvaamisen ja taloudellisen autonomian vahvistamisen esille ohjelmassaan.

Yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2009 ja uudet yliopistot aloittaisivat toimintansa 1.1.2010.

Opetusministeriön www-sivuilla on kooste uudistukseen liittyvästä aineistosta



Takaisin edelliselle sivulle