ARTIKKELI – SWECO – TURVALLINEN KAUPUNKI

Aurinkoinen kevät oli täyttänyt kadut pyöräilijöillä, joita vilisi autoilijoiden vieressä enemmän kuin mihin olimme Suomessa tottuneet. Ensi reaktio oli tietysti: onkohan tuo nyt turvallista? Mutta mitä on turvallisuus? Millainen on turvallinen kaupunki?

Turvallisuus on varmuutta, että pääsee ehjänä perille. Turvallisuus on myös tietoa siitä, miten tulisi liikkua. Tietoa jaetaan jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille erilaisilla merkeillä ja kylteillä. Kaupungissa tapahtuva rakentaminen aiheuttaa monesti tilapäisiä liikennejärjestelyjä ja haittaa liikkujille. Tämän on varmaan huomannut jokainen, joka on Pasilan aseman ohi kulkenut eri kulkuneuvoilla viimeisen parin vuoden aikana.

Helsingin lisäksi myös Tukholmassa on käynnissä lukuisia mittavia rakennushankkeita keskustassa. Pyöriessämme kaupungilla emme kuitenkaan huomanneet, että missään tilapäiset liikennejärjestelyt olisivat olleet epäselviä, pikemminkin olimme yllättyneitä ruotsalaisten kollegoiden innovatiivisuudesta. Tukholmassa rakennusajan tilaongelmia oli ratkaistu muun muassa siten, että rakennusnostureita ja työmaakoppeja oli sijoitettu käytössä olevien teiden päälle. Tämä mahdollisti lähes normaalin teiden käyttämisen.

Kuva 1. Slussenin työmaalla väliaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty selkeästi raskasestein. Henkilökunta kulkee alueelta toiselle väliaikaisen ylikulkusillan kautta häiritsemättä liikennettä.

Toinen tekemämme huomio oli se, että autotiet olivat suureksi osaksi yksisuuntaisia, jalankulkijoille oli omia kävelyalueita ja pyöräilijöille omia kaistoja. Turvallisuus on osaksi myös riskienhallintaa. Riskiä voidaan vähentää, kun kaupungissa liikkuminen on suunniteltu selkein pelisäännöin. Tämä vaikuttaisi olevan myös Helsingin tavoitteena. Helsingin kaupunki on ottanut tavoitteeksi pyöräilyverkon parantamisen ja pyöräilijöiden osuuden kasvattamisen. Kävelijöille ollaan tekemässä tilaa esimerkiksi Erottajan aukiosta. Autoilijoiden nopeusrajoituksia ollaan yhtenäistetty. Tämä vaikuttaa erittäin hyvältä kehityssuunnalta, mutta on myös kiinnostavaa pohtia, miten digitalisaatio tulee muuttamaan kaupunkeja.

Kuva 2. Gamla Stanin edustalla työmaatoimisto on sijoitettu veden päälle liikenteen sujuvoittamiseksi.

Älykäs kaupunki haastaa meidät muuttamaan käsitystä turvallisuudesta, kun automaatio tulee osaksi päivittäistä liikkumista. Automaattinen ajoneuvo on jo 20 vuotta ollut täysin mahdollinen ja niitä on käytetty maataloudessa sekä kaivosteollisuudessa. Ainoa este niiden käyttämiseksi yleisillä teillä on meidän näkemys turvallisuudesta. Moni ei millään jaksa uskoa, että tietokone pystyisi ajamaan yhtä turvallisesti kuin ihminen. Tämä johtuu ajatuksesta, jonka mukaan tietokoneen tulisi olla aina 100% oikeassa, vaikka se ei ikinä tule olemaan sitä, mutta ei ole ihminenkään. Ja jos vertaillaan ihmisen ja tietokoneen tekemiä virheitä niin tietokone on monesti turvallisempi valinta. 

Turvallisuuteen liittyy myös ympäristö. Viimeisten vuosien aikana vihreä ajattelu on saanut enemmän ja enemmän huomiota niin mediassa kuin jokapäiväisissä keskusteluissa. Sen voi myös huomata lakien säätämisessä. Nykyään on lakisääteistä, että myytävällä asunnolla on energiatehokkuussertifikaatti. Ruotsissa ollaan oltu edelläkävijöitä yhdyskuntajätteen hyödyntämisessä, sillä maassa poltetaan niin paljon roskaa, että sitä tuodaan jopa ulkomailta.

Kuva 3. Vahti ohjaa jalankulkua väliaikaiselle ylikulkusillalle, joka kulkee bussiterminaalilta metrolle työmaan ylitse.

Jos joku sanoisi, että turvallinen kaupunki olisi kaupunki ilman autoja, ei hän olisi kaukana totuudesta. Kaupungin ydinkeskustassa liikkuminen ei vaadi auton käyttämistä, mutta ihmisten tottumukset ohjaavat niiden käyttöön. Keskustan pyhittäminen julkisille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille olisi turvallisin valinta. Tukholmassa on meneillään miljardiluokan tie-projekti, nimeltään "Förbifart Stockholm", jolla ohjataan läpimenevä autoliikenne kaupungin ohi. Nykyään E4 menee suoraan keskustan läpi ja tämä aiheuttaa tukoksia ja ylimääräistä häirintää kaupungin asukkaille. Helsingissä on myös samalla ajatuksella aloitettu taas keskustatunnelin selvittelyä. Jotta Helsingissä pystytään toteuttamaan turvallista kaupunkia ja kävelykeskustaa, keskustatunneli olisi tärkeä askel parempaan suuntaan.

Teksti:
Andreas Högnabba
Sami Merelä