Asiantuntijajutut

Erityismenettely rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamisessa

Rakennusten terveysvaikutukset ovat olleet julkisessa keskustelussa esillä jo pidemmän aikaa. Esimerkkeinä ovat päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat. Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä vaikutus ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen. Näissä asioissa puutteet saavat enemmän näkyvyyttä kuin onnistumiset.

Rakennusten puutteiden ja vaurioiden seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia ja tästä johtuen rakentamisen laadunhallinnassa riskien todennäköisyys tulisi saada hyvin pieneksi.

Kuntaliiton teettämän kyselytutkimuksen (Ruokojoki 2006) mukaan julkisissa rakennuksissa kosteusongelmien kaksi yleisintä syytä ovat virheet suunnittelussa ja rakentamisessa. Näiden virheiden poistamiseen tähtäävät menettelyt ovat ensiarvoisen tärkeitä. 

Erityismenettely on laadunvarmistusmenettely. Se on aikaisemmin ollut rakennusmääräysten tasolla menetelmänä, jolla varmistetaan erityisen vaativan rakennushankkeen rakenteellinen turvallisuus. Erityismenettelyä on sovellettu jo aikaisemmin muun muassa paloturvallisuuden varmistamiseen. Siitä on tullut mahdollinen lisämenetelmä muiden menettelyiden rinnalle.

Erityismenettelyssä on kolme osa-aluetta, joita voidaan käyttää itsenäisinä työvälineinä tai yhdistettynä. Nämä osat ovat laadunvarmistusselvitys, ulkopuolinen tarkastaminen ja asiantuntijatarkastus.

Ulkopuolinen tarkastus on näistä suunnittelijoille tutuin. Vaativissa kohteissa on jo jonkin aikaa ollut käytäntönä ulkopuolisen tarkastajan käyttäminen suunnitelmien tarkastajana. Suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus on vaativa tehtävä ja edellyttää laajaa kokemusta vastaavantasoisista suunnittelutehtävistä. Suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus voi sisältää myös laskelmien tarkastuksen tai vertailevien laskelmien tekemisen.

Laadunvarmistusselvitys on menettelyistä laajin. Sen tavoitteena on osoittaa rakentamisen olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen.

Laadunvarmistusselvityksen päätyökalu on riskianalyysi. Ympäristöministeriön taholta laadunvarmistusselvitystä on ohjeistettu ohjeessa:  YM5/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta.

Asiantuntijatarkastus on erityismenettelyn työkalu, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva tarkistaa rakentamisen suunnitelmanmukaisuuden.

 

Kuva 1. Erityismenettely on laadunhallinnan menettely, jolla rakennushankkeen osapuolet voivat varmistaa rakentamisen teknisten vaatimusten täyttymisen. Erityismenettelyssä riskianalyysi on merkittävä työkalu varmistusprosessissa.

 

 

RILin uusi ohje käyttöön laajasti

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL julkaisi vuoden 2016 lopulla uuden ohjeen erityismenettelyyn. RIL 241-2016 erityismenettelyn soveltamiseen laajeni koskemaan myös muun muassa rakennuksen terveellisyyden ja rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamista. RILin ohje ei ole suunnattu pelkästään suunnittelijoille, vaan myös rakennushankkeeseen ryhtyville ja vastaaville työnjohtajille.

Rakennusfysikaalisen toiminnan ja terveellisyyden varmistaminen on erotettu kahdeksi erilliseksi tehtäväksi. Rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamisessa muun muassa uudet mikrobi­vauriot pyritään estämään hyvällä kosteudenhallinnalla. Terveellisyyden varmistamisessa pyritään estämään rakenteissa tai rakennuksen ympäristössä olevien yhdisteiden ja materiaalien haittavaikutukset sisäilmalle. Yksi esimerkki tehtävästä, jossa nämä molemmat tulee varmistaa, on kosteus- ja mikrobi­vaurioituneen rakennuksen korjaus.

Suunnitteluvaiheessa riskittömien rakenneratkaisuiden valinta ja suunnittelu on vaiheittainen prosessi, joka etenee ehdotussuunnittelusta yleissuunnitteluun ja edelleen toteutussuunnitteluun. Yleensä kustannuksia ja lisäselvityksiä merkittävästi pienentävä vaikutus syntyy, kun ehdotussuunnittelussa valitaan aiemmin hyviksi todetut ratkaisut.

Jos arkkitehtuurin tai muiden syiden takia päädytään käyttämään ratkaisuja, joiden käytöstä on huonoja kokemuksia tai ei kokemuksia ollenkaan, täytyy ratkaisun moitteeton toiminta varmistaa perusteellisesti. Yleissuunnittelussa suunnitteluratkaisut täydentyvät ratkaisuiksi, joissa eri suunnitteluratkaisuiden tavoitteet pyritään yhdistämään. Tässä vaiheessa valittujen ratkaisuiden tekniset toimintaperiaatteet on oltava selvillä, jotta toisille suunnittelualoille voidaan esittää vaatimuksia. Esimerkiksi rakennesuunnittelulta voi tulla vaatimuksia ilmanvaihtojärjestelmän painesuhteiden hallintaan.

Riskianalyysit ovat rakennushankkeen onnistumisen varmistamiseksi tehtävä prosessi. Riskianalyysi sisältää riskien suuruuden määrittämisen ja tarvittaessa riskienhallinnan toimenpiteiden esittämisen. Riskianalyysit eivät tuota ilman toimenpiteiden toteuttamista parempia ratkaisuja. Rakennusfysikaalisen toiminnan riskianalyysin soveltaminen erityyppisissä hankkeissa edellyttää hyvää näkemystä rakennusfysiikasta, rakennusfysikaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.

RF-riskianalyysin soveltamista erityyppisiin hankkeisiin ei ole juurikaan ohjeistettu. Riskianalyysi on hyvä tehdä hankkeen kuluessa monessa vaiheessa, jotta riskianalyysi olisi syvällisempi. Suunnitteluvaiheessa riskianalyysillä varmistetaan riskittömät suunnitteluratkaisut ja toteutusvaiheessa saadaan varmistettua rakentamisen laatua ja rakennusaikaista kosteudenhallintaa. Riskiarvioiden ja riskianalyysien luotettavuutta ja kattavuutta lisää niiden tekeminen laajalla organisaatiolla, jossa on osaamista kaikilta rakennushankkeen tahoilta.

Suunnitteluvaiheessa riskianalyysillä arvioidaan suunnitteluratkaisujen riskittömyyttä, toteutettavuutta ja huollettavuutta. Suunnittelussa tehtäviä toimenpiteitä ovat muun muun muassa laskennallisten tai kokeellisten tarkastelujen avulla tehdyt selvitykset. Ne tuottavat tarkempaa tietoa suunnitteluratkaisun teknisestä toiminnasta. Niiden perusteella voidaan antaa tarkempia toimenpidesuosituksia ratkaisun valintaan.

Tietoisuus olemassa olevasta tutkimustiedosta on tässä vaiheessa hyvin olennaista. Laskennalliset tarkastelut eivät aina yksin riitä suunnitteluratkaisun toiminnan varmistamiseen. Jos luotettavan laskentamallin teko on lähestulkoon mahdotonta, voidaan asia saada selvitettyä luotettavammin ja kustannustehokkaammin laboratorio- tai kenttäkokeilla. Hyvä esimerkki tästä on julkisivun sadeveden pitävyyden varmistaminen.

Rakenteiden moitteettoman toiminnan varmistamisessa on monia osapuolia. Nykyaikana tehdään yhä enemmän tuoteosakauppaa, joissa tuotteiden teknisten vaatimusten vaatimustason määrittäminen ja sen osoittaminen on rakennushankkeessa merkittävä tehtävä. Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki ovat omalta osaltaan lisänneet rakennushankkeeseen liittyvää laadunvarmistusta.

Riskianalyysin merkittävyyteen nähden sen ohjeistus rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseen on kirjallisuudessa hyvin niukkaa. Osaamista on monilla asiantuntijoilla, mutta sitä ei ole dokumentoitu perusteellisesti. Hyvistä esimerkeistä ei varmastikaan olisi haittaa.

 

Erityismenettely korkeassa rakentamisessa

Vaativia rakennushankkeita on erityyppisiä. Yksi esimerkki näistä on korkea rakentaminen. Korkeassa rakentamisessa julkisivujen rakennusfysikaalisen toiminnan varmistaminen on haasteellista johtuen normaalista poikkeavasta viistosaderasituksesta ja korkeuden aiheuttamasta painesuhteiden hallinnan vaativuudesta. Korkeus aiheuttaa lisää haasteita myös toteutukseen sekä elinkaaren aikaiseen huoltoon ja korjaamiseen.

Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2012 korkean rakentamisen ohjekortit ja palvelupolun (Helsingin kaupunki 2012). Ne koskevat korkeaa rakentamista, joiksi luokitellaan kaikki yli 16-kerroksiset rakennukset. Ohjekorttien mukaan erityismenettely koskee kaikkia yli 16-kerroksisia, tapauskohtaisesti myös matalampia rakennuksia.

Näissä korteissa on ohjeistettu suunnittelun ja rakentamisen pätevyysvaatimuksia, eri suunnittelualojen suunnitelmia ja vaadittavia selvityksiä, suunnitelmien ulkopuolista tarkistamista sekä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta. Ne ohjeistavat mitä erityismenettely tarkoittaa juuri korkeassa rakentamisessa.

Ohjekorttien mukaan suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus ja riskianalyysi ovat erityismenettelyn minimivaatimuksia. Kuten muissakin poikkeuksellisen vaativissa rakennustyypeissä, riskianalyysi on tässäkin tapauksessa työkalu, jolla muiden erityismenettelyjen tarve voidaan kartoittaa. Oikein toteutettuna riskianalyysi kokoaa erittäin hyvän asiantuntemuksen eri suunnittelun aloilta. Tämän takia myös riskianalyysi pitäisi tarkastuttaa suunnitelmien ulkopuolisella tarkastajalla.

Yhdessä rakennushankkeen kustannus- ja aikataulupaineiden kanssa korkeiden rakennusten teknisten vaatimusten täyttäminen edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän organisaatiolta erittäin hyvää ja laajaa osaamista sekä mahdollisesti aikaisempaa kokemusta korkeasta rakentamisesta.

Korkeassa rakentamisessa julkisivujen sadevedenpitävyyden varmistaminen ja tilojen painesuhteiden hallinta edellyttävät tavanomaisesta rakentamisesta poikkeavia ratkaisuja. Näihin liittyen detaljien suunnittelun ja rakennusaikaisen kosteuden- ja laadunhallinnan on onnistuttava hyvin. Painesuhteiden hallinta korkeissa rakennuksissa on Suomen ilmastossa erityisen haastavaa, sillä esimerkiksi hissikuilussa savupiippuvaikutus voi aiheuttaa jopa yli 100 Pa:n paine-eron ulkoilmaan nähden. 

 

Erityismenettely avuksi ilman viranomaismääräyksiä

Erityismenettely on kohtuullisen vieras termi rakennusalalla. Siinä on hyviä laatua varmistavia menettelyitä, joita kannattaisi soveltaa myös tavanomaisessa rakentamisessa. Erityismenettelyn käyttäminen varsinkin home- ja kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaamisessa olisi hyvin suotavaa muulloinkin kuin viranomaisten sitä erikseen vaatiessa.

Riskianalyysin ohjeistus saisi kuitenkin olla laajempaa, jotta riskitaulukkoja ei täytettäisi huolimattomasti ja pakonomaisesti. Riskianalyysin avulla suunnittelija voi arvioida vastuullaan olevien suunnitteluratkaisuiden riskittömyyttä ja esittää tarvittaessa lisäselvitystarpeita tai toimenpiteitä riskin pienentämiseksi.

Home- ja kosteusvaurioiden ehkäisemisessä suositellaan ensisijaisesti käytettävän rakenteita ja ratkaisuja, joiden toteuttamisesta on aikaisempia hyviä kokemuksia ja mahdollisesti tutkimuksellista näyttöä. Näin toimittaessa rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen eivät edellytä erityismenettelyä. Jos rakennuksen käyttötarkoituksesta, arkkitehtonisesta ratkaisusta tai muusta syystä joudutaan käyttämään uusia tai riskialttiita ratkaisuja, näiden ratkaisuiden kehittämiseen ja rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseen erityismenettelyssä on toimivia toimintatapoja. Erityismenettely todennäköisesti aiheuttaa lisäkustannuksia suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta se myös mahdollistaa uusien ratkaisuiden ja vaativien kohteiden toteuttamisen.

Riskianalyysi on kehitettynä hyvä työkalu, jolla voidaan kartoittaa tuotekehitys- ja tutkimustarpeita rakennusalalla. Rakennusprojektien yhteiset riskienhallinnan työpajat ovat hyviä tilaisuuksia jakaa kokemusperäistä tietoa. Tämänkaltaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi informaatio erilaisten ratkaisuiden toteutettavuudesta ja takuukorjauksista siirtyy suoraan päätoteuttajalta suunnittelijalle. Myös ratkaisuiden teoreettiset perusteet tulevat samalla kertaa useampien käyttöön.

 

Lähteet: 

Helsingin Kaupunki. 2012. Korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Ohjekortit ja palvelupolku. [Viitattu 12.3.2017]. Saatavissa: www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/KORKEAN_RAKENTAMISEN_RAKENTAMISTAPAOHJE_OHJEKORTIT.pdf

RIL 241-2016, Erityismenettelyn soveltaminen, Rakennuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot. 2016. Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL ry. Grano Oy. ISBN 978-951-758-612-2

Ruokojoki, J.. 2006.  Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005.

Helsinki. Kuntaliitto. [Viitattu 27.3.2017] Saatavissa: http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/p060608140541D.pdf. ISBN 952-213-109-1.

 

Teksti: Anssi Knuutila, DI, Sisäilma-asiantuntija, Ramboll Finland Oy
Kuva: Shutterstock



Takaisin edelliselle sivulle

Tapaustutkimus: EU-GUGLE-projektin pilotti Tampereen Kaivoka...

Perusparannuksen vaikutus 1968 valmistuneen kerrostalon sisäolosuhteisiin.

Kaupunkien sopeutuminen ilmastonmuutokseen: kohtaavatko odot...

Tarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ei enää kyseenalaisteta, etenkään kaupungeissa. ...