Kolumnit

Ideoista innovaatioita

Teksti: 
Tkt Markku Vesa, Eurodevo Oy

 

Innovaatiot sekoitetaan usein ideoihin ja keksintöihin. Tyypillisiä toteamuksia ovat: ”Suomi ei kykene hyödyntämään innovaatioitaan” tai ”innovaatioita ei osata kaupallistaa”. Vaikka hyvin ymmärrämme, mitä tällä tarkoitetaan, innovaatio-sanan huolimaton käyttö voi kuitenkin joskus haitata asioiden etenemistä merkittävästikin. Jos toinen tarkoittaa innovaatiolla hyvää ideaa ja toinen kaupallisesti jo hyödynnettyä uutta tuotetta, yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa. Uudesta tuotteesta tai toimintatavasta tulee innovaatio vasta silloin, kun se tuottaa hyötyä tai on menestyksellisesti kaupallistettu.

Innovaatioprosessi voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on ideoiden etsimistä tai synnyttämistä, esimerkiksi tutkimuksen avulla, ja niiden arviointia. Seuraavassa vaiheessa potentiaaliseksi arvioitu tuote- tai toimintatapaidea kehitetään valmiiksi. Viimeinen vaihe sisältää kaupallistamisen tai muun hyödyntämisen. Käytännössä nämä eri vaiheet usein limittyvät ja ratkaisua joudutaan hakemaan iteroimalla.

Innovaatioprosessin haastavin ja ehkä tärkein vaihe on potentiaalisten ideoiden etsintä ja huolellinen arviointi. Tämä on alue, jonka jotkut yritykset osaavat, mutta yleensä se on luvattoman heikosti johdettu ja hoidettu. Vaiheen toimivuudesta huolehtiminen on ylimmän johdon vastuualuetta, kuten yrityksen jatkuva uudistuminen ja kehittyminen yleensäkin. Tyypillistä on, että ideoiden vain odotetaan ”tulevan jostakin”. Systemaattista työtä niiden löytämiseksi pitäisi kuitenkin tehdä enemmän. Aina ei tarvita uutta tietoa ja tutkimustuloksia. Innovaatioita voi synnyttää myös olemassa olevaa tietoa hyödyntäen, kehitellen ja yhdistäen.

Suomen innovaatiojärjestelmään luotiin lupaava SHOK-järjestelmä (strategisen huippuosaamisen keskittymät) innovaatioiden siemenien, ideoiden ja konseptien synnyttämiseksi. SHOK:it teollisuuden eri osa-alueilla pääsivät hyvin käyntiin, mutta sitten poliittiset päätöksentekijät päättivät yllättäen lopettaa niiden rahoituksen. SHOK:it olisivat vaatineet huomattavasti pidemmän elinajan kyetäkseen synnyttämään kumuloituvaa huippuosaamista ja tuloksia, jotka olisivat mahdollistaneet myös radikaalit innovaatiot, kuten oli tarkoitus.

Varsinkin pienet yritykset onnistuvat usein kehitystyönsä tulosten kaupallistamisessa heikohkosti. Tämän seurauksena julkisen rahoituksen painopistettä on siirretty kaupallistamisen tukemiseen, innovaatioprosessin muiden osa-alueiden kustannuksella. Lyhyellä jänteellä tämä saattaa olla perusteltua, mutta pidempään jatkuessaan heikentää yritysten mahdollisuuksia synnyttää potentiaalisia ideoita ja uusia tuotteita. Sitten ei tarvita enää kaupallistamistakaan.

Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi tehdä innovaatiotoiminnan ja sen rahoituksen osalta huomattavasti pitkäjänteisempiä ratkaisuja, jotka ulottuvat useiden hallituskausien yli. Yritysten pitäisi osaltaan johtaa innovaatiotoimintaansa tasapainoisesti, panostamalla riittävästi myös sekä ideoiden etsintään ja synnyttämiseen että kaupallistamiseen. Innovaatioiden synnyttäminen ei ole joko – tai, vaan sekä – että -toimintaa. Tämä koskee koko innovaatiojärjestelmää.



Takaisin edelliselle sivulle

Toimittajat mukaan kehitystyöhön

Innovaatioiden syntyminen vaatii usein osapuolten välistä luottamuksellista kehitysyhteist...

Maisema-arkkitehtuurin alta paljastuu taidokas rakennusinsin...

Pääkirjoitus Rakennustekniikka-lehden numerosta 1/2018.