Palkinto

Jätkäsaaren "Rokkiporkkana" on Vuoden silta 2023

Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: VSU maisema-arkkitehdit Oy / Hannu Rytky sekä GRK Infra Oyj / Krister Lönnberg
 

RILin Vuoden silta -tunnustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna Helsingissä sijaitsevalle Välimerenkadun sillalle. Silta on onnistunut osa Jätkäsaaren keskeisintä viheraluetta, ja sen muotoilu ja väritys osa kasvavan kaupunginosan brändiä. Sillan monimuotoinen geometria ja sillan osien yhteensovittaminen aiheuttivat erityisesti haasteita sillan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Välimerenkadun silta on Vuoden silta 2023. Tunnustus myönnettiin Hyväntoivonpuistossa sijaitsevalle kevyenliikenteen sillalle 9.6.2023 RILin tilaisuudessa Helsingissä.

Vuoden silta -kilpailun teemana oli tänä vuonna Silta elinympäristön uudistajana. Hyvin tehty silta on enemmän kuin pelkkä kulkuyhteys esteen yli. Ajatuksella toteutetulla sillalla voi olla iso rooli esimerkiksi ihmisten liikkumisrutiinien ohjaamisessa ja kaupunkikuvan kehittämisessä.

Keväällä 2018 liikenteelle avattu, alueen asukkaiden Rokkiporkkanaksi nimeämä silta yhdistää Hyväntoivonpuiston osat, ja on tärkeä kulkuväylä alueen kävelijöille ja pyöräilijoille. Vanhan satama-­alueen värimaailmaan istuvasta oranssimustasta sillasta on muotoutumassa Jätkäsaaren maamerkki, joka erottuu kauas kaduilta, puistoista ja rakennuksista.

Kilpailun tuomariston mukaan niin näyttävä silta kuin viimeistelty siltapaikka vastaavat täysin tämän vuoden kilpailun teemaa. Silta on suunniteltu sekä toteutettu harkitusti ja laadukkaasti, se on osa laajempaa kokonaisuutta ja vihreitä arvoja, eikä sitä ole rakennettu vain läpikulkua varten.

”Tuomaristoa miellytti muun muassa se, miten tavallista leveämpi silta toimii puiston jatkeena Välimerenkadun yli. Sillan värimaailma ja olemus antavat uudelle kaupunginosalle omaleimaisuutta”, toteaa tuomariston puheenjohtaja Janne Wuorenjuuri.
 

Yhteensovittamista muotoutuvalla kaupunkialueella

Sillan arkkitehtisuunnittelusta on vastannut VSU maisema-arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta A-Insinööreihin kuuluva Insinööritoimisto Ponvia. Siltasuunnittelijana hankkeessa toiminut yksikönjohtaja Tuomo Järvenpää Ponviasta toteaa, että suunnittelutyön lähtökohtana olivat ennen kaikkea kaupunkikuvalliset tavoitteet.

”Hyväntoivonpuistolla on merkittävä rooli muotoutumassa olevan kaupunginosan ja sen asukasviihtyvyyden kannalta. Helsingin kaupunki painotti jo hankkeen aloituspalaverissa, että alueen silloissa täytyy olla jokin mielenkiintoinen juju”, Järvenpää kertoo.

Järvenpään mukaan suunnittelijat haastoi erityisesti myös rakennettujen ja rakennettavien rakenteiden yhteensovitus.

”Suunnittelutyössä piti yhteensovittaa uudet rakenteet muun muassa rajoittavien rakennusten, kaukolämmön, imujätejärjestelmän ja pysäköintilaitoksen kanssa niin rakenteiden kuin myös rakentamisen aikaisten vaiheistusten osalta.”

Tätä varten koko puiston alueelle laadittiin myös yhteinen ohje, jota jokaisen toimijan piti noudattaa. Ohjeella varmennettiin myös hankkeen työturvallisuutta, joka oli suunnittelun aikana tärkeässä roolissa.
 

 

Tietomallinnus onnistumisen edellytyksenä

VSU maisema-arkkitehtien suunnittelema sillan näyttävä, monigeometrinen ristikkomuotoilu määritteli sillan rakennesuunnittelua monella tapaa.

”Sillan kansilaatta irrotettiin teräsrakenteesta rakenteen pituussuunnassa, jotta muun muassa kutistumarasitukset eivät kuormittaisi teräspoikkipalkkeja liikaa. Rakenteen nurkkien pyöristetyt muodot toteutettiin teräslevyjen avulla”, Järvenpää sanoo.

Sillan rakenteessa ei ollut juurikaan toistoa, joten jokainen nurkka oli tarkasteltava erikseen. Tietomallintaminen oli välttämättömyys suunnittelutyön kannalta.

”Tietomallintamisessa höydynnettiin myös parametrisuutta teräsrakenteen muodon hallintaan. Sillan mitoituksessa hyödynnettiin myös 3D FEM -ohjelmistoja, jotka soveltuvat hyvin tällaisen teräsrakenteen suunnitteluun.”
 

Erikoisuutena uniikit maatuet

Sillan maatukina toimivat uniikit taidetukimuurit, jotka muodostuivat paikallavalettavasta betonirungosta ja sen pintaan asennettavista betonielementeistä. Jokainen muurin betonielementti on muodoltaan erilainen, ja toinen maatuista on myös alueen parkkihallin suuaukko.

”Myös tukimuurien suunnittelu oli niiden haastavan geometrian takia mahdollista ainoastaan tietomallintamisen avulla. Betoniluoma teki mallikappaleet elementeistä, joita käytiin elementtitehtaalla katselmoimassa. Näin voitiin varmistaa oikea elementtien ulkonäkö jo suunnittelun aikana”, Järvenpää avaa.

Jokaisesta tukimuurin elementistä laadittiin myös asennussuunnitelma muun muassa työturvallisuuden varmistamiseksi.
 

Minuuttiaikatauluja kerrostalojen välissä

Sillan teräksinen kotelopalkkirakenne valmistettiin Virossa ja siirrettiin proomukuljetuksella Saukonlaituriin välivarastoon. Varastosta silta tuotiin erikoiskuljetuksella siltapaikalle ja nostettiin kahdella noin 400 tonnimetrin nosturilla paikalleen.

”Siirtoa varten piti purkaa muun muassa ratikkalinjat edestä pois, joten koko siirto ja nosto tehtiin yhden yövuoron aikana”, kertoo pääurakoitsijana hankkeessa toimineen GRK Suomi Oy:n projektipäällikkö Roope Korpela.

Sillan monimuotoinen rakenne haastoi myös urakoitsijaa. Rakenne oli Korpelan mukaan varsin vaativa saada toteutettua mittatarkasti muun muassa siksi, että hitsaussaumoja oli todella paljon.

”Lämmönhallintakokoonpanovaiheessa pitää tark­kaan suunnitella, ettei suuria muodonmuutoksia pääse syntymään. Lisäksi maatukien poikkeuksellinen geometria ei sallinut tavanomaisia mittatoleransseja, vaan puhuttiin yksittäisistä millimetreistä.”

Korpela kertoo, kuinka maatukien kookkaiden kuorielementtien asennus tehtiin osittain ennen sillan päällysrakenteen nostoa, koska asennus olisi mennyt lähes mahdottomaksi tehdä jälkikäteen.

”Kokonaisuutena kyseessä oli erittäinkin vaativa suoritus, koska liikuttelimme raskaita ja mitoiltaan suuria kappaleita kerrostalojen välissä ja liikenteen ehdoilla. Tarkimmat suunnitelmat työvaiheista olivat minuuttiaikataulutasolla.”

Rokkiporkkana on saamassa itselleen pian myös parin, kun seuraava ylikulkusilta valmistuu Hyväntoivonpuistoon loppuvuodesta 2023. Tuleva Länsisatamankadun silta tulee muistuttamaan ulkoisesti paljon Rokkiporkkana-siltaa, mutta on esimerkiksi edeltäjäänsä lyhyempi ja kapeampi. 

Välimerenkadun silta

Tekniset tiedot:

• Betonikantinen teräsristikkosilta
• Kokonaispituus: 44 metriä
• Jännemitta: 42,0 m
• Hyötyleveys: 3,6 + 2,6 m

Tilaaja/omistaja: Helsingin kaupunki
Projektinjohto: Ville Alajoki, Petra Rantalainen

Sillan arkkitehtisuunnittelu: VSU maisema-arkkitehdit Oy
Outi Palosaari, Tommi Heinonen

Siltasuunnittelu: Insinööritoimisto Ponvia Oy – osa A-Insinöörejä
Kari Kuusela, Tuomo Järvenpää

Pohjarakennussuunnittelu: Geobotnia Oy
Janne Herva

Väyläsuunnittelu: Plaana Oy – osa A-Insinöörejä
Toivo Kämäräinen

Sähkö- ja valaistussuunnittelu: A-Insinöörit
Taneli Lehtonen

Urakoitsija: GRK Suomi Oy
Roope Korpela

Teräsrakenteen valmistaja:
Urakointiasennus M. Rautio Oy

 

Vuoden silta -tunnustuspalkinto
RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä hakee vuosittain ehdotuksia Vuoden silta -kilpailuun. Vuodesta 2001 jaetulla palkinnolla halutaan nostaa siltasuunnittelun ja -rakentamisen tasoa ja arvostusta maassamme. Kilpailussa huomioidaan uudiskohteiden lisäksi myös ensiluokkaiset korjatut siltakohteet. Vuonna 2023 kilpailun teemana oli Silta elinympäristön uudistajana, ja kilpailuun sai ehdottaa hankkeita, jotka ovat valmistuneet vuosina 2018-2022. Lisätietoja kilpailusta ja perusteista valinnalle www.ril.fi/vuodensilta

Takaisin edelliselle sivulle