Kolumnit

Maankäytön digiloikka 2020-luvulle

Toimialamme tavoitteena on, että kaupunkimme on virtuaalinen ja vuorovaikutteinen vuonna 2020. Tällöin kansalaiset ja muut toimijat osallistuvat yhdessä kaupungin viranomaisten kanssa kaupungin suunnitteluun ja tiedon tuottamiseen virtuaalisen ja avoimen kaupunkimallin kautta. Operatiivinen ja semanttinen kaupunkimalli on yhteinen nimittäjä digitaalisesti hallittavalle kokonaisuudelle, jonka muodostavat maankäytön koko elinkaaren tiedot kaavoituksesta, suunnittelusta ja rakentamisesta kunnossapitoon saakka.

Tavoitteena on myös sujuvoittaa oleellisesti keskeisimpiä toimialan prosesseja ja siten parantaa tuottavuutta, tehokkuutta ja laatua. Toiminta tehostuu läpi koko organisaation, koska johto saa reaaliaikaisen tilannekuvan, turha manuaalisuus poistuu ja asiantuntijoiden käytössä on aina ajantasainen ja oikea tieto.

Tiedot, kuten kiinteistö- ja kaavatiedot kirjataan jatkossa vain kerran ja yhteen paikkaan, josta ne ovat saatavilla kaikkiin muihin prosesseihin. Keskitetty tietovarasto lisää tiedon laatua ja samalla dokumenttien saatavuus, versionhallinta, jäljitettävyys ja oikeellisuus paranevat. Työnkulkua tehostetaan toi- minnanohjausjärjestelmän ja roolipohjaisten käyttöoikeuksien avulla, jolloin turha odottelu ja hukkatyö vähenevät.

Työsuorituksia ohjataan herätteillä, esimerkiksi kunnossapitäjälle välitetään mobiililaitteeseen ilmoitus kadussa olevasta kuopasta. Kun työsuoritus on valmis, se kuitataan valmiiksi. Kaupunkimalli päivittyy automaattisesti, ja päivitystapahtumasta jää malliin jälki metatietona tasolla: kuka, mitä, milloin.

Rutiininomainen lähtötietojen kerääminen ja lähtötietokokoukset vähenevät, koska järjestelmän ”tekoälyominaisuus” ehdottaa ja analysoi kunkin suunnitteluvaiheen tarvitsemat lähtötiedot ja ohjelmistot valmiiksi suunnittelijan työpöydälle.

Tietomallipohjaisella suunnittelulla parannetaan suunnitelmien, toteutuksen ja kuntainfran omaisuudenhallinnan laatua, tiedon elinkaaren järjestelmällistä hallintaa sekä tiedon joustavaa liikkumista prosessien eri vaiheiden ja toimijoiden välillä. Tehokas ja toimiva suunnittelujärjestelmä mahdollistaa kaupungin oman kunnallistekniikan suunnittelun osuuden kasvattamisen.

Vuorovaikutus ja avoimuus kaupungin ja kuntalaisten välillä lisääntyy ja samalla ulkoisten suunnittelijoiden ja rakennuttajien tiedon saatavuus paranee. Kaupungin tuottama avoin data mahdollistaa hyvän alustan sovelluskehittäjille.

Vantaalla on käynnissä MAankäytön Toimintamalli ja TIetojärjestelmä eli MATTI-hanke. Sen tavoitteena oli hankkia vanhat järjestelmät korvaava kokonaisratkaisu maankäytön, kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kuntateknisen infran elinkaaren hallintaan. Vaikka hankinnan kustannukset ovat tuntu- vat, niin laskennallisten hyötyjen arvioidaan ylittävän kumulatiiviset kustannukset välittömästi MATTI-hankkeen käyttöönoton jälkeen. Suurimmat rahalliset hyödyt tulevat tietomallien käytöstä maarakentamisessa ja yleisestä prosessien tehostamisesta.

 

Teksti: Henry Westlin 
kaupungininsinööri, Vantaan kaupunki



Takaisin edelliselle sivulle

Murtuuko lasikatto, kestääkö kantti?

"Edelleenkään naisen euro ei ole sama kuin miehen euro."

Puntarissa perusinsinöörin elämänasenne

"Jos kollegoihin ja yhteistyökumppaneihin voi luottaa täysillä, syntyy hienoja lopputuloks...