RILin kyselyt

Opinnot etenivät koronasta huolimatta

Teksti: Annika Grönvall
Graafit: RILin Opintokyselyn 2021 pohjalta Susa Laine

Kulunut lukuvuosi oli poikkeuksellinen, mutta pandemiatilanteesta huolimatta, kyselyyn vastanneista teekkareista noin 46 prosenttia oli kuitenkin edennyt opinnoissaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Luku on hieman matalampi kuin edellisessä opintokyselyssä kaksi vuotta sitten.

Kyselyn perusteella DI-tutkintoon tähtäävät kandidaattivaiheen opinnot kestivät keskimääräinen 3,6 vuotta. LUT-yliopistossa kandivaiheen keskimääräinen pituus oli lyhin, eli 3,2 vuotta ja Tampereella pisin, 4,2 vuotta. Maisterivaiheen pituuden keskiarvo oli 3,5 vuotta, eivätkä yliopistokohtaiset erot olleet merkittäviä.

Kyselyn vastausten perusteella teekkari valmistuukin rakennetun ympäristön alalla diplomi-insinööriksi noin seitsemässä vuodessa, viiden vuoden tavoiteajan sijaan. Opinnot kestävät vastaajilla keskimäärin vuoden enemmän kuin vuoden 2019 kyselyyn vastanneilla.

Tutkinnon suorittamisen hidastumisen suurimpana syynä pidettiin työssäkäyntiä, joka vaikutti eniten Tampereella ja vähiten Oulussa. Muita merkittävimpiä syitä opintojen hidastimiselle olivat heikko motivaatio, koronapandemia sekä aktiivinen toiminta opiskelijajärjestöissä. Noin puolet opiskelijoista kertoi suorittaneensa lukuvuoden aikana vähintään 60 opintopistettä.

Kaikissa yliopistoissa alan työllisyystilanne, kiinnostus aiheeseen ja innostavat luennot olivat suurimmat syyt suuntautumisvalintoihin. Opintosuoritusten arviointia pidettiin tasapuolisena ja oikeudenmukaisena kaikissa neljässä yliopistossa.

Opintojen etenemisen kannalta ylivoimaisesti suurimmaksi hyödyksi koettiin opiskelutovereilta saatu tuki ja itsenäinen tiedonhaku. Selkeästi hyödyllisimpänä oppimistapana vastaajat pitivät kurssitehtävien tekoa. Tätä mieltä oli yliopistosta riippumatta noin 46 prosenttia vastaajista.


Etäopintojen haasteet

Keväällä 2020 kaikki Suomen yliopistot siirtyivät etäopetukseen pahenevan koronatilanteen vuoksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin heikkeneminen näkyi terveydenhuollon ruuhkautuneissa mielenterveyspalveluissa. RILin kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia myös etäopiskelun vaikutuksista opintoihin.

Mielekkäimmäksi etäopiskelun kokivat oululaiset, ja Oulun teekkarit olivat vahvimmin myös ainakin osittaisen etäopiskelumahdollisuuden kannalla tulevaisuudessakin. Lappeenrannassa etäopintojen tuomat käytännöt koettiin selvästi muita yliopistoja raskaammiksi.

Vaikka yleiset luvut opintojen etenemiselle näyttävätkin hyvältä, kertoivat opiskelijat olevansa uupuneita etäopiskelujen vuoksi. Vain reilu kolmannes vastaajista koki yliopiston ja sen henkilökunnan tarjoaman avun riittäväksi etäopintojen aikana.

Avoimissa vastauksissa korostuivat eniten kaipaus vuorovaikutukseen, yliopiston henkilökunnan heikko tiedottaminen esimerkiksi kurssien toteutustavoista, heikko keskittymiskyky opiskeluympäristössä sekä mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen.

Kaikista kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia kaipaa jo kurssitovereiden kohtaamisia yliopistolla. Ei liene epäselvää, että myös opiskelijat alkavat olla väsyneitä pandemian aiheuttamaan tilanteeseen.
 

Työelämävalmiudet Tampereella parhaimmat

Kaikista neljästä yliopistosta tamperelaiset kokivat saavansa parhaat valmiudet työelämään. Muissa yliopistoissa työelämätaidoista koettiin saatavan eniten oppia tiimityöskentely- ja neuvottelutaitoihin. Heikoimman arvosanan opiskelijat antoivat yliopistojen tarjoamille valmiuksille yritystoiminnan perusteisiin. Tampereen yliopistossa yhteistyötä alan yritysten kanssa tehtiin eniten.

Vastaajista reilu kolmannes työskenteli osa-aikaisesti opintojen aikana. Heistä noin neljännes kertoi työskentelevänsä oman alan työtehtävissä. Kuusi prosenttia kertoi tekevänsä työtä päätoimisesti.

Puolet työssäkäyvistä arvioi, että työnteko opintojen ohella ei vaikuta opintojen tavoiteajan pitenemiseen. Työssäkäyvistä reilu kolmannes kertoi työnteon hidastavan opintoja korkeintaan vuodella. Lukema oli korkein Lappeenrannassa ja matalin Aallossa.

Noin kolme neljästä opintojen ohessa työskentelevästä kertoi oppineensa töiden myötä paljon asioita opetuksen ulkopuolelta. Työelämän hyödyiksi koettiin myös parempi asioiden sisäistäminen konkreettisten asioiden kautta sekä taloudellinen varmuus.

Työssä käymisen suurimmat negatiiviset vaikutukset liittyivät opintojen tavoiteajan pitenemisen lisäksi haasteisiin ajanhallinnassa ja stressitason kohoamiseen. Töiden jäljiltä huvenneiden voimavarojen vuoksi opiskeluihin ei myöskään enää riittänyt aina tarpeeksi paukkuja.


Kansainvälisyys houkuttelee

Kyselyn perusteella diplomityön kirjoittavat innokkaimmin englanniksi LUT:n, ja vastahakoisimmin Tampereen yliopiston opiskelijat. Aalto-yliopiston opiskelijoista 28 prosenttia kertoo kirjoittavansa diplomityönsä englanniksi, kun Oulussa melkein puolet vastanneista ei ollut vielä päättänyt diplomityönsä lopullista kieltä.

Työskentely ulkomailla kiinnostaa, sillä kaikista vastaajista vain reilu viidennes kertoo kotimaan työmahdollisuuksien riittävän.


Ala tuntuu omalta

Vastaajista 98,2 prosenttia on jatkanut, tai aikoo jatkaa, kandidaattivaiheen jälkeen alan maisteriohjelmassa.

Kyselyyn vastanneista noin 81 prosenttia ei ole vaihtanut, eikä aio vaihtaa pois rakennetun ympäristön alalta. Tyytyväisimpiä alan valintaan olivat Tampereen yliopiston opiskelijat, joista noin 89 prosenttia kertoi pysyvänsä varmasti alalla. Oulussa noin 81 prosenttia, sekä Aalto-yliopistossa että LUT:ssa noin 78 prosenttia vastaajista koki olevansa tyytyväisiä alan valintaan.

Opintokyselyyn vastasi 283 henkilöä pääosin Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun yliopistosta ja LUT-yliopistosta. Heistä 2,8 prosenttia kertoi jo valmistuneensa alan diplomi-insinööriksi. 



Takaisin edelliselle sivulle