Henkilöjutut

Positiivinen tiimipeluri

Auni Palosta piti tulla tiedemies. Ekstrovertti luonne ei tähän kuitenkaan taipunut, vaan hän suuntasi Suomen Akatemialle tekemänsä diplomityön jälkeen uraansa suunnittelupuolelle. Valmistuttuaan Otaniemestä 1979 Palo ehti työskennellä hetken aikaa Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollilalla suunnittelijana, kunnes henkilökohtainen elämä vei reiluksi vuodeksi Saudi-Arabiaan.

”Silloin maa oli paljon vapaampi kuin nyt, eri maailma kuin nyt.  Autoa en tosin saanut ajaa itse.”

Vaikka kokemus oli mielenkiintoinen, Palosta ei tullut ekspattia. Rakenteiden mekaniikkaa ja suunnittelua sekä maa- ja pohjarakentamista opiskellut diplomi-insinööri keskittyi Geotek Oy:ssä geoinsinöörin ja SRV:llä suunnittelupäällikön tehtäviin. Tämän jälkeen suunnittelu-ura sai Palon omien sanojen mukaan jäädä, sillä hän oli omasta mielestään parempi muunlaisissa tehtävissä.

Hän siirtyi Helsingin kau­pungin rakennusviraston projektijohtajaksi, mutta parin kaupungilla vietetyn työvuoden jälkeen Palolla heräsi uusi intohimo: kiinteistökehittäminen. Kaapelitehdas oli Nokian hylkäämä, tehdasmaisessa kunnossa oleva rakennus, joka syttyi toimitusjohtaja Palon johdolla uuteen loistoonsa.

”Kaapelitehtaalla oli innovatiivinen ilmapiiri. Sekä työympäristö että itse työtehtävät olivat mahtavia. Toteutimme minimikustannuksilla taiteilijoille ja uusille vuokralaisille kuranttia tilaa. Sain tehdä sekä rakennuttamista että kiinteistökehittämistä. Työ oli todella innostavaa.”

Palo kiittelee silloista Kaapelitehtaan hallituksen puheenjohtajaa, Jörn Donneria, joka ymmärsi kokonaisuuden.
”Sain myös työskennellä upean tiimin kanssa, projektipäällikkö ja useat työllistettävät tekivät hyvää työtä. Silloin pitkäaikaistyöttömien joukossa oli runsaasti alan ammattilaisia, kuten arkkitehtejä, LVI-suunnittelijoita ja sähkömiehiä.”

Viisi vuotta aiemmin huonossa jamassa olleen Kaapelitehtaan talous jäi Palon talosta lähtiessä hyvään kuntoon.
”Siirtyessäni Finlandia-taloon vuonna 1998, oli Kaapelitehtaan tiloista vuokrattu 99 prosenttia.” 
 

Mallinnuksen avulla maaliin

Palon 13 vuoden toimitusjohtaja-aikana Finlandia-talo yhtiöitettiin ja tiloja muunneltiin joustavammiksi.

”Sain muun muassa hyväksytettyä poikkeuslain, jonka turvin tiloja voitiin laajentaa. Rakennutimme historiallisesti merkittävään kohteeseen vuosina 2010–2011 Veranda-tilan, johon tuli neljä uutta salia, galleria-tila ja kahvila. Tämä oli uutta tasalattiaista tilaa, jotta kiinteistössä oli helpompi järjestää muun muassa konferensseja.”

Pian tämän jälkeen Palo aloitti OP:n kiinteistöjohtajana, vastuullaan massiivinen, 250 miljoonan euron Vallila 2015-hanke. Rakennus­urakka valmistui kaksi päivää ennen deadlinea ja budjetti alittui neljällä prosentilla eli kymmenellä miljoonalla eurolla. Yksi avaintekijä onnistumisessa oli digitaalisuus.

”Mallintamista ei käytetty ainoastaan suunnitteluvaiheessa, vaan sen hyödyt maksimoitiin hankinnoissa, asennuksissa ja työmaavaiheessa. Se oli etenkin työmaa-vaiheen onnistumisen kannalta mahtava apuväline. Rehellisesti sanottuna en usko, että olisimme maalissa ilman mallintamisen onnistumista ja hyödyntämistä.”

Hankkeen laajuus onkin valtava, yhteensä noin 130 000 bruttoneliötä, josta uudisrakennuksen osuus lasikattoineen on lähes kaksi kolmasosaa. Mallipohjaisia aikataulusimulointeja käytettiin hankesuunnitteluvaiheesta alkaen: näin oli mahdollista hahmottaa purettavien, korjattavien sekä uusien rakennusten toteuttamisjärjestys ja niiden rakentamisaikainen käyttö.

Palon tärkeä rooli oli toimia Vallila 2015-hankkeessa linkkinä, jotta kaikkien eri osapuolten tahtotilat ja tiedot saatiin yhdistettyä. Sosiaalinen ja positiivisesti asioita lähestyvä kiinteistöjohtaja pitääkin vahvuuksinaan hyvää visiointikykyä ja vahvaa kokonaisnäkemystä asioista.

”Toisaalta en koskaan nuorempana kuvitellut, että toimisin esimerkiksi toimitusjohtajana. Työpaikan vaihdon yhteydessä tehdyissä psykologisissa testeissä sain tuloksena vahvat johtajaominaisuudet. Se oli itselleni tuolloin yllätys.”
 

Hyvän tiimin merkitys korvaamaton

Nyt 37:n rakennusalalla vietetyn vuoden jälkeen Palo on alalla todella vahva vaikuttaja. Eikä vastaavalla pallilla ole montakaan naista.

”Kieltämättä ainakin 1990-luvulla kiinteistö- ja rakennusalalla vallitsi sanaton ilmapiiri, joka saattoi olla este naisten etenemiselle. Omalla kohdallani uran alkupäässä kyse oli varmasti yhdistelmästä hyvää tahtotilaa ja onnea. Esitin esimerkiksi Kaapelitehtaalla hallituksen puheenjohtajalle mallin siitä, kuinka kiinteistön talous saadaan kuntoon.”

Palo aloitti myös RILin historian ensimmäisenä naispuolisena varapuheenjohtajana vuoden 2016 alussa. Hän painottaa järjestön toiminnassa yhteisöllisyyden, tiimityön sekä tutkimuksen ja kehityksen merkitystä.

”Yhdessä tekemällä syntyy parempia asioita, sellaisiakin, joita ei voida vielä edes kuvitella. Näiden innovaatioiden kehittymistä on tuettava erilaisilla tilaisuuksilla. Tarvitsemme ’out of the box’ -ajattelua ja rakentamisen kokonaisuuden arvostuksen korostamista.”

Myös OP:n arvot; ihmisläheisyys, yhdessä menestyminen ja vastuullisuus sopivat Palolle erinomaisesti. Hän korostaa useassa yhteydessä hyvän tiimin merkitystä.

Itse Vallilan kortteli on rakennettu uusia, joustavia työskentelytapoja silmällä pitäen. Moderneissa tiloissa työskentelee parhaillaan yli 3 000 työntekijää, joten muunneltavuus on yksi avainsanoista. Käytännössä tämä tarkoittaa avo- ja monitoimitiloja, erilaisia neuvottelutiloja ja hiljaisia huoneita kiinteitä työpisteitä unohtamatta. Tärkeässä roolissa on myös sisäpihan galleriaosuus, jossa on galleriatilojen lisäksi ravintoloita.

Tavoitteena on toki ollut paitsi viihtyisä, myös entistä tuottavampi työympäristö. Tämän lisäksi uudessa korttelissa kiinteistöjen kokonaistilankäyttö tehostuu entiseen verrattuna noin 30 prosenttia ja käyttökustannukset alenevat noin 25 prosenttia.

Vaikka Vallilla 2015 -hanke on tavoitteiden mukaisessa maalissa, jotakin vielä uupuu. Uusi lisärakennushanke naapuriin on jo käynnissä. Pääkonttorin viereiselle tontille nousee uusi viisikerroksinen liike- ja toimistorakennus.

”Korttelin pitäisi olla täydellinen vuonna 2017”, Palo sanoo luottavaisin mielin.  



Takaisin edelliselle sivulle

Uusi puheenjohtaja Timo Kohtamäki: RIL on riippumaton, koko ...

Tammikuussa kolmivuotisen puheenjohtajakautensa aloittanut Timo Kohtamäki on tekniikan lis...

RILin uusi toimitusjohtaja Miimu Airaksinen: "Alalla on ainu...

"Järjestön jäsenistö koostuu monipuolisista ja korkeatasoisista osaajista, jotka suunnitte...