Henkilöjutut

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen: Suomalainen tutkimusosaaminen vientituotteeksi

Teksti: Henriikka Hellström

Kuva: Katri Lehtola

Järjestön johdossa reilut neljä vuotta työskennellyt Raitanen haluaa nostaa tie- ja liikennealan houkuttelevuutta nuorten silmissä. Hän painottaa myös alan perustutkimuksen tärkeyttä ja yksityisteiden merkitystä teollisuuden kuljetusten sekä luonnossa liikkumisen mahdollistajina.

”Kotimainen tiealan perustutkimus on saatava jaloilleen. Kun tehdään pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua, pitää samalla suunnitella alan tutkimuksen rahoitusta, jotta tulevaisuudessa saadaan samalla rahalla enemmän aikaiseksi. Valtion pitäisi suunnata budjetissaan varoja alan tutkimukseen ja yritykset tuoda siihen lisäpanostusta”, Raitanen sanoo.

Tie- ja liikennealan tutkimusta tehdään tällä hetkellä yliopistoissa, mutta toisaalta esimerkiksi VTT:llä melko vähän. Koska tutkimustulokset eivät synny pikavauhtia, pitäisi verkostoja ja infraa kehittää tutkimuksen ympärillä koko ajan.

”En näe mitään syytä siihen, miksi Suomi ei voisi olla väyläalan tutkimushankkeissa maailman johtava maa. Tutkimusosaaminenhan on loistava vientituote!”

Tämän hetken tärkeimmiksi isoiksi tutkimusteemoiksi Raitanen nostaa ajan megatrendit, digitaalisuuden, kierrätysmateriaalit ja ekologisuuden. Samaan joukkoon hän laskee myös uudet tienpinnat, mihin liittyen hän teki jo vuonna 2005 väitöskirjan. Se koski melua vähentäviä tiepäällysteitä.

”Tien materiaaleja, päällysteitä ja korjaustapoja pitäisi tutkia ja kehittää enemmän. Esimerkiksi asfaltin kulumisongelmaa taltutettiin 1990-luvun puolivälissä laajalla tutkimusohjelmalla. Nyt olisi aika saada lisäpaukkuja myös tälle puolelle.”

Hyvä kehitysaskel on Tampereen digiprofessuuri, jonka rahoittavat 15 alan yritystä. Industry Professorin tehtävässä viime talvena aloittanut Kalle Vaismaa pyrkii edistämään tutkimusten kautta tuottavuuden kasvua infra-alalla digitalisaatiota hyödyntämällä.

Tieala tunnetuksi nuorille

Osaajapula on tunnustettu tosiasia, joka koskee tietaitajien joukossa etenkin pohja- ja taitorakentamista ja digiosaamista. Vajetta on etenkin diplomi-insinööreistä, jotka ovat kovan luokan osaajia mitoittamisessa ja rakennustekniikassa.

Raitanen pitääkin valitettavana, että Aalto-yliopistossa tietekniikka on hautautunut muiden aineiden alle. ”Nyt sitä pitää osata etsiä georakentamisen alta, kun tietekniikka ei ole enää nimenä päävalintatasolla.”

Tämä ei lisää alan houkuttelevuutta, vaikka toisaalta Tieyhdistyksen alan opiskelijoiden keskuudessa pitämissä työpajoissa selvisi, että alan valintaan ollaan tyytyväisiä. Opiskelijoiden mielikuvat alasta muuttuivat positiivisemmiksi opiskelun myötä. He pitävät etenkin työtehtävien monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta.

”Konkreettisuus kiinnostaa. Samasta syystä minäkin innostuin aikanani alasta. Nyt siemen pitäisi saada itämään jo lukioikäisille, sillä insinöörialat näyttäytyvät nuorille yhtenä mössönä.”

Suomen Tieyhdistys on lanseerannut yhdessä LIKE - liikenne- ja infra-alan kehittämisfoorumin kanssa lukiohaaste.fi:n. Sen tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä infra- ja liikennealasta on kerrottu jokaisessa Suomen noin 400 lukiossa. Eniten lukiokäyntejä tehneet henkilöt sekä organisaatiot palkitaan Väylät & Liikenne 2020 -päivillä.

Raitanen haluaakin rohkaista jokaista alalla toimivaa ottamaan yhden pienen askeleen alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Yksityisteiden merkitys suuri

ROTI 2019 -raportin mukaan liikenneinfrastruktuurin rahoituksen pitäisi olla 2,3 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa noin prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Raitanen muistuttaa tässä potissa yksityisteiden merkityksestä.

”Yksityisteiden pituus, noin 365 000 kilometriä, on yli nelinkertainen valtion ylläpitämään tieverkostoon verrattuna. Vaikka liikennemäärät ovatkin pienempiä, niiden kunnossapitäminen on erittäin tärkeää omistajien sekä teollisuuden kuljetusten vuoksi. Ne toimivat lisäksi kulkuväylinä maamme kansallispuistoihin.” 

Myös älyliikenne ja uudet teknologiat edellyttävät, että alusta on kunnossa. Yhtälö ei toimi, jos tieverkko on niin huonossa kunnossa, että kuljetuksiin ja liikkumiseen joudutaan käyttämään kiertoteitä. Ne lisäävät myös kasvihuonekaasupäästöjä, joista henkilöliikenne aiheuttaa noin kymmenen prosenttia ja tavarakuljetukset noin seitsemän prosenttia. 

 

Nina Raitanen

• kotoisin Kouvolasta, asuu viikot Helsingissä ja viikonloput Koski TL:ssä maatilalla
• harrastukset hevoset ja koira. 18 vuotta oma hevonen. Kokemusta vaellustalleilla työskentelystä Suomesta ja Uudesta-Seelannista
• perhe mies

Urastepit

• Diplomi-insinööriksi 1992 silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta, pääaineena tietekniikka
• Tekniikan tohtoriksi 2015, väitöskirjan aiheena: melua vähentävät tiepäällysteet
• Liikenneministeriössä EU-asioihin keskittyneenä ylitarkastajana 1994–2000, Destiassa T&K-, projekti- ja innovaatiopäällikkönä 2005–2011, Aalto-yliopiston tietekniikan yliopisto­lehtorina 2011–2015
• Suomen Tieyhdistyksen toimitus­johtajana vuodesta 2015 alkaen

Kolme nousevaa tähteä

• Michalina Makowska, Aalto-yliopisto: Lahjakkain nuori tutkija, jonka olen tavannut. Päällystetutkimuksen tulevaisuus ja nykyisyys ovat Michalinan käsissä. Osaaminen yhdistettynä humaaniin ajatteluun on voittava yhdistelmä! 
• Ville Suntio, Destia: Hengittää ja elää BIM-maailmaa luoden samalla infra-­alan uutta tulevaisuutta. Villen into toimia pyyteettömästi verkostoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhteisen hyvän puolesta on ihailtavaa.
• Josefiina Saarnikko, Sitowise: On ollut hienoa seurata entisen oppilaani kehittymistä tietomallintamisen asiantuntijaksi. 

Näitä mentoreitani arvostan

• Sampo Hietanen oli Destiassa esimieheni ja kollegani, jonka rohkeus, innostuneisuus ja heittäytyminen asioihin jaksaa innostaa esimerkillään. Suurella sydämellä, jalat maassa ja pää pilvissä voi muuttaa maailmaa.
• Rita Piirainen Entinen kollegani liikenneministeriössä, nykyinen ystäväni, jonka vahva substanssiosaaminen ja humaani lähestymistapa asioihin ovat tehneet vaikutuksen.
• Juhani Tervala rakennusneuvos, oli 1. esimieheni liikenneministeriössä. Juhani antoi paljon vastuuta nuorelle insinöörille ensimmäisessä oikeassa työpaikassa. Välillä saappaat tuntuivat jalassa hieman isoilta, mutta esimiehen luottamus kasvatti ja auttoi täyttämään ne.

Takaisin edelliselle sivulle