Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Joonas Lehtovaara

pe 26. maaliskuuta 2021 08.11.00

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Fira

 

Joonas Lehtovaara
Ikä: 29
Koti: Helsingissä
Valmistunut: Aalto Yliopistosta DI:ksi vuonna 2018
 

Lukion jälkeen Joonas Lehtovaara halusi tekniselle alalle. Tarkemman opintosuuntauksen valinta tuotti kuitenkin päänvaivaa: erityisesti tuotantotalous ja rakennustekniikka kiinnostivat, mutta lopulta Lehtovaara päätyi kuitenkin aloittamaan konetekniikan linjalla.

”Kun aloitin opinnot vuonna 2013, kone- ja rakennustekniikka olivat juuri yhdistyneet Aalto-yliopiston tutkintouudistuksen myötä. Itselleni tämä sopi hyvin, kun ehdin opintojen alussa vielä miettiä tarkkoja kiinnostuksen kohteita. Lopuksi päädyinkin rakennustekniikan puolelle.”

Opiskeluaikanaan Lehtovaara oli aktiivisesti mukana muun muassa Koneinsinöörikillan toiminnassa. Kilta on toiminut ainejärjestönä niin kone- kuin rakennustekniikkaa opiskeleville tutkintouudistuksesta lähtien.

”Olin muun muassa pari vuotta killan hallituksessa opiskelijoiden edunvalvontapuolella. Edunvalvonta ja koulutuspolitiikka kiinnostivat minua, ja päädyin opiskelijaedustajaksi myös erilaisiin Aalto-yliopiston kehitys- ja työryhmiin, joissa toimin yhteensä viiden vuoden ajan.”
 

Vaihtoaika opetti dynaamisuutta

Lehtovaara kertoo saaneensa tukea ja intoa Aallossa opiskeluun erityisesti lähimmiltä opiskelukavereiltaan, tiiviiltä ”ydinporukalta”, jonka kanssa hän usein teki koulutehtäviään.

”Lukiossa pärjäsin ihan hyvin, mutta vasta yliopistossa aloin saamaan todella hyviä arvosanoja. Tähän vaikutti varmasti ympärillä ollut hyvä porukka, jonka kanssa pääsi sparrailemaan ja tekemään yhteistyötä.”

Lehtovaara vietti opiskeluaikanaan myös puolisen vuotta vaihdossa arvostetussa Singaporen kansallisessa yliopistossa, NUS:issa

”Vaihto oli älyttömän hyvä kokemus, jota voin suositella kaikille. Arkipäivät menivät koulussa, ja viikonloput reissasin lähimaissa. Vaikka matkustaminen oli iso osa vaihtoaikaa, sain silti paljon irti tasokkaasta opetuksesta.”

Opiskelu Singaporessa ja reissaaminen opettivat myös dynaamisuutta, josta Lehtovaara uskoo olevan hyötyä työelämässä yleisesti.

”On tietenkin hyvä miettiä asioita etukäteen, mutta tästä huolimatta asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaan; jokin lento on peruttu tai sovittua majoitusta ei järjestykään. Tästä huolimatta asiat kyllä aina jotenkin hoituvat.”
 

Harjoittelussa uusia oppeja ja sopivasti vastuuta

Toisena opiskeluvuonnaan Lehtovaara sai harjoittelupaikan A-insinööreiltä siltasuunnittelun osastolta.

”A-insinööreillä aloittaessani olin lukenut vasta melko vähän rakennussuunnittelun kursseja. Perusteet olivat kuitenkin hallussa, ja siltayksikkö ja silloinen esimies Petri Kela ottivat hyvin kopin perehdytyksestäni.”

Lehtovaaran mukaan hyvä harjoittelupaikka tuki myös opiskeluja, ja toisaalta kursseilla opittuja uusia asioita oli ilo soveltaa työelämään. A-insinööreillä Lehtovaara oli mukana muun muassa Espoossa sijaitsevan Matinkartanon sillan suunnittelussa. RIL myönsi vilkkaaseen kaupunkiympäristöön rakennetulle kohteelle Vuoden silta 2019 -tunnustuksen.

”Suunnittelin sillan maatukirakenteet. Se oli oikein hyvä homma siinä vaiheessa opintoja – sain ottaa vastuuta ja opin paljon, muttei tietenkään tarvinnut tehdä kaikkea yksin.”

A-insinööreillä ollessaan Lehtovaara suoritti myös kandityönsä, jonka aiheena oli vinoköysisiltojen köysien värähtelyn hallinta.

”Monimutkaiset mekaniikkaongelmat ja rakenteiden suunnittelu olivat aiheita, jotka silloin erityisesti kiinnostivat.”
 

Tuloksia tutkimuksen ja työelämän rajapinnassa

Opintojensa loppuvaiheessa Lehtovaara alkoi kiinnostua rakennesuunnittelun lisäksi entistä enemmän suunnittelun ja tuotannon ohjauksesta. Tähän vaikutti erityisesti kaksi asiaa, joista toinen oli Lehtovaaran Firalta saama työtarjous suunnittelunohjauksen parista.

Samoihin aikoihin Lehtovaara osallistui Aallossa rakentamistalouden Operations Management in Construction -kurssille, jota veti Olli Seppänen, Lehtovaaran nykyinen esimies Aallossa.

”Uusi työtehtävä ja kurssin teemat kolahtivat, ja ajattelin, että nämä ovat asioita, joiden parissa haluan työskennellä.”

Vuonna 2018 Lehtovaara teki Firalle diplomityönsä, jossa käsiteltiin suunnittelunohjauksen kehittämistä tuotannon palautteen avulla.

”Oli hienoa, että diplomityöhön sai mukaan myös oppimisen kehittämisen näkökulman. Tämä aihe oli tullut tutuksi ja kiinnosti myös opiskeluajan edunvalvontatehtävien myötä.”

Opiskelu ei kuitenkaan päättynyt Lehtovaaran tapauksessa diplomityöhön. Diplomityön jälkeen hän on työstänyt Aallossa väitöskirjaansa, jonka aiheena on hajautettu tahtituotanto.

”Isona teemana on siis edelleen rakennushankkeiden ohjaus kuten diplomityössä, mutta tutkimuksen painopiste on enemmän tuotantopuolessa.”

Ajatus väitöskirjasta alkoi itää Lehtovaaran mielessä jo A-insinöörien siltayksikössä, jossa pari työntekijöistä työstivät samanaikaisesti väitöskirjojaan.

”Oli hienoa nähdä, kuinka he pystyivät menemään aiheessa niin syvälle tutkijatyön kautta, ja miten he sitten pystyivät soveltamaan tietoa työelämään.”
 

Tutkijavaihdosta ideoita Suomen toimintaan

Väitöskirjan työstämisen lisäksi Lehtovaara jatkaa edelleen Firalla kehitysinsinöörinä. Lehtovaara kiittelee Firaa joustavuudesta, joka on mahdollistanut väitöskirjan etenemisen suunnitellussa aikataulussa.

Väitöskirjan edistyminen on tiiviisti sidoksissa myös laajempaan yritysyhteistyöhön. Lehtovaara kertoo, miten suurin osa hänen tutkimuksestaan liittyy tällä Building 2030 -tutkimushankkeeseen. Konsortiossa on mukana noin 20 alan suomalaista yritystä.

”Valitsemme vuosittain muutamia uusia teemoja, joita lähdemme tutkimaan. Ennen tarkempaa tutkimusta sparrailemme yritysten kanssa, jotta tiedämme, mitä tarkalleen aiheesta haluttaisiin saada irti. Sitten toteutamme esimerkiksi case-tutkimuksia yrityksissä. Työ on erityisen hedelmällistä, kun se voidaan liittää suoraan käytäntöön.”

Perusdata väitöskirjaan on nyt kerätty, ja tällä hetkellä Lehtovaara keskittyy tutkimusartikkelien kirjoittamiseen. Väitöskirja pitäisi olla valmis noin puolentoista vuoden päästä. Tätä ennen Lehtovaara siirtyy vielä työstämään tutkimustaan Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan, Berkeleyn yliopistoon.

”Alun perin minun piti lähteä Kaliforniaan tutkijavaihtoon jo viime syksynä, mutta korona sotki suunnitelmat, ja olen näillä näkymin menossa sinne ensi syksynä. Yliopisto on todella hyvä, ja se millaiseksi nykyinen Lean-rakentaminen on muotoutunut, on osakseen Berkeleyssa tehdyn tutkimuksen ansiota. Yksi keskeisistä vaikuttajista on professori Iris Tommelein, jonka tutkimusryhmässä tulen työskentelemään.”

Lehtovaaran suunnitelmana on testata Yhdysvalloissa aiemmin Suomessa kokeiltua hajautetun työsuunnittelun tahtituotantoprosessia, ja kerätä prosessista vertailudataa.

”Varmasti saadaan tästä ideoita Suomen toiminnan kehittämiseksi.”
 

Työntekijä arvon määrittäjänä

Ei epäilystäkään, ettei Lehtovaara uskoisi oman tutkimuksensa merkitykseen alalla.

”Uskon, että tahtituotannon avulla hankkeiden kestosta karsitut 30-40 prosenttia ovat vasta alkusoittoa sille, mitä kaikkea alalla pystyttäisiin laajemman tahtituotannon käyttöönoton avulla saavuttamaan.”

Yhtä olennaista kehityksen kannalta on työssä käsiteltävä hajautetun työsuunnittelun näkökulma.

”Työntekijät luovat työmaalla arvon hankkeelle. Jos alaa halutaan vielä eteenpäin, on työntekijöiden näkemykset ja kokemukset otettava keskiöön kehityksessä.”

Omaan uraansa liittyvissä asioissa Lehtovaara kokee olevansa pitkän tähtäimen suunnittelija. Tähän mennessä koettu on kuitenkin opettanut, ettei tulevaisuutta ehkä kannata aina suunnitella pilkuntarkasti.

”Aika ajoin tulee vastaan uusia hienoja asioita, jotka tarjoavat jotakin ihan erilaista, mitä olisi osannut odottaa.”

Omina vahvuuksinaan Lehtovaara pitääkin juuri joustavuuttaan ja kykyään reflektoida, eli oppia aiemmista kokemuksistaan. Myös uteliaisuus ja kova into oppia lisää itseään kiinnostavista aiheista ovat ajaneet Lehtovaaraa eteenpäin.

Teekkareita Lehtovaara kehottaa myös syventymään innokkaasti juuri itseään kiinnostaviin aiheisiin.

”Aiheesta voi helposti oppia myös vaikkapa juttelemalla aiheesta sitä paremmin tuntevan kanssa. Ei kannata aristella, vaan ottaa yhteyttä esimerkiksi vanhempiin opiskelijoihin.”

Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää työtä. Lehtovaara kertookin pohtineensa paljon tasapainoa työn ja muun elämän välillä, ja ylläpitävänsä omaa jaksamistaan vapaa-ajalla muun muassa maastojuoksua harrastamalla.

”Metsäpoluilla juostessa pää tyhjenee helposti työasioista.”



Takaisin edelliselle sivulle

Alan nuori osaaja - Antti Valkonen

DI:ksi Aallosta valmistuneen Valkosen tavoitteena tohtorin tutkinto Princetonissa

Alan nuori osaaja - Verneri Lehtovirta

Vastuunkantaja muutti uransa suuntaa